Kosketus – vuorovaikutuksen tunnekädenjälki

Me suomalaiset olemme tunnettuja koskemattomuudestamme. Sanan varsinaisessa merkityksessä, vierastamme toisen ihmisen koskettamista. Nykyinen ja tuleva sukupolvi on jo kehittyneempi tässä suhteessa. Sanonta pojasta polvi paranee, toimii tässäkin. Mikä kosketuksesta tekee sitten niin vaikean? Kosketuksessa tulemme lähelle toista, jolloin kohtaamme itsessämme toisen herättämän tunteen. Ja vähä kerralla tulemme näkyväksi itsellemme ja paljastumme. Näin siis tapahtuu, jos meillä on riittävästi rohkeutta olla läsnä ja avoin kosketukselle.

Meille suomalaisille on huomattavasti helpompaa sanoittaa tunteemme ja niin myös kosketuksenkin olemme sanoittaneet, useinmiten tietämättämme. Suollamme sanoja ymmärtämättä, että jokaiseen sanaan kätkeytyy jokin tunne, joka koskettaa toista ihmistä tai kuuljaa, jolle puhut. Näin siis ajattelemattomuuttamme, voimme loukata toista ihmistä. Toisaalta tarkkaan sanojemme valinnoilla voimme koskettaa toista ihmistä syvällisestikin ja erittäin myönteisillä tavoilla.

Voimme, tämän tiedostaen, valita sanat, joilla voimme rohkaista tai kenties kannustaa kanssakulkijaamme, työkaveria, ystävää tai ketä tahansa. Palkkioksi tulee yleensä kosketus joka tuntuu. Voimme itse kukin pohtia millaisen tunnekäden jäljemme olemme jälkeemme jättäneet, kuinka paljon olemme palkkioksi saanet ”hymynaamoja”. Sen voimme helposti mitata hymynaamojen avulla. Tiesithän, että hymy koskettaa ja sisältää eheyttävää energiaa, vaikket suutelisikaan.

Ehkäpä seuraavalla kerralla kun Sinulle tarjoutuu mahdollisuus tulla ja olla lähellä toista ihmistä, rohkenet olla avoin ja läsnä sille ainutlaatuiselle hetkelle, joka sisältää kaiken siihen hetkeen sisältyvän voiman sekä mahdollisuuden avautua itsellesi. Ja näin tunnekädenjälkesi tulee kokoajan rakkaudellisemmaksi ja hyväksyvämmäksi. Ihania kosketuksen hetkiä Sinulle.

Muita artikkeleita

  • Kun suru koskettaa työntekijää

    Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa.  Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken. Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat…

  • Kannatko mummosi taakkaa?

    Keskustelin 77-vuotiaan äitini kanssa hänen äitinsä elämästään ja kokemuksista. Olin jo tiennyt pitkään, että äidin äitini kohtaamattomat tunteet vaikuttivat elämässäni juuri nyt. Olin päättänyt raottaa ovea myös mummoni tunneperimään, josta minulla oli epäilys omien elämäntapahtumien, unien ja itsetutkiskelun myötä. Oikea hetki keskustelulle tuli. Äiti soitti ja alkoi kertoa mielestään merkittävää unta. Oivalsin heti, että nyt…

  • Stipendi ja ruusuja opettajalle

    Soitin sunnuntaina -iltana opettaja –ystävälleni. Onnistuin herättämään hänet päiväunilta illalla klo 19. (Luit oikein!) Hän oli lataamassa itseään tulevaan kouluviikkoon – sunnuntai-iltana. Hän kuuluu niihin opettajiin, jolla on rauhallinen ja oppimisesta innostuva luokka. Siltikin hänen on ladattava itsensä uuteen viikkoon. Mitä kuuluu opettajalle, jonka luokka on levoton? Jäin puhelumme jälkeen pohtimaan opettajan työtä menneenä vuonna….

  • Tahdon kehittymisen 5 tärkeää merkitystä

    Miksi tahdon kehittyminen on niin tärkeää ja merkityksellista?Kuten kuvassa näkyy, kaksi alinta askelta ovat selviytyjän ja uhrin portaat. Uskon, että monet meistä ovat istuneet näilläkin portailla. Toivottavasti et kuitenkaan liian pitkään tai ainakaan jumittunut noille portaille.Tahto on kuin kipinä sisälläsi, joka antaa sinulle voiman tulla sellaiseksi kuin olet. Toivon, että tästä viestistä saat kipinän toimia…

  • |

    Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työyhteisössä

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • Kuka on auttajasi?

    KUKA ON AUTTAJASI?  Olen huomannut lääketieteen ja luontaishoitojen vahvuudet sekä rajoitukset. Olen myös tehnyt havaintoja niiden keinoista auttaa ihmistä hänen ongelmissaan. Motiivit auttaa voivat olla myös erilaiset, riippuen siitä auttajasta kenen luona olet. Olen huomannut myös auttamisen heikkoudet molemmissa auttajakunnissa. Tiedosta, ellei joku lääkäri tai luontaishoitaja juuri sillä hetkellä kykene auttamaan sinua niin kuin toivot,…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *