Kosketus – vuorovaikutuksen tunnekädenjälki

Me suomalaiset olemme tunnettuja koskemattomuudestamme. Sanan varsinaisessa merkityksessä, vierastamme toisen ihmisen koskettamista. Nykyinen ja tuleva sukupolvi on jo kehittyneempi tässä suhteessa. Sanonta pojasta polvi paranee, toimii tässäkin. Mikä kosketuksesta tekee sitten niin vaikean? Kosketuksessa tulemme lähelle toista, jolloin kohtaamme itsessämme toisen herättämän tunteen. Ja vähä kerralla tulemme näkyväksi itsellemme ja paljastumme. Näin siis tapahtuu, jos meillä on riittävästi rohkeutta olla läsnä ja avoin kosketukselle.

Meille suomalaisille on huomattavasti helpompaa sanoittaa tunteemme ja niin myös kosketuksenkin olemme sanoittaneet, useinmiten tietämättämme. Suollamme sanoja ymmärtämättä, että jokaiseen sanaan kätkeytyy jokin tunne, joka koskettaa toista ihmistä tai kuuljaa, jolle puhut. Näin siis ajattelemattomuuttamme, voimme loukata toista ihmistä. Toisaalta tarkkaan sanojemme valinnoilla voimme koskettaa toista ihmistä syvällisestikin ja erittäin myönteisillä tavoilla.

Voimme, tämän tiedostaen, valita sanat, joilla voimme rohkaista tai kenties kannustaa kanssakulkijaamme, työkaveria, ystävää tai ketä tahansa. Palkkioksi tulee yleensä kosketus joka tuntuu. Voimme itse kukin pohtia millaisen tunnekäden jäljemme olemme jälkeemme jättäneet, kuinka paljon olemme palkkioksi saanet ”hymynaamoja”. Sen voimme helposti mitata hymynaamojen avulla. Tiesithän, että hymy koskettaa ja sisältää eheyttävää energiaa, vaikket suutelisikaan.

Ehkäpä seuraavalla kerralla kun Sinulle tarjoutuu mahdollisuus tulla ja olla lähellä toista ihmistä, rohkenet olla avoin ja läsnä sille ainutlaatuiselle hetkelle, joka sisältää kaiken siihen hetkeen sisältyvän voiman sekä mahdollisuuden avautua itsellesi. Ja näin tunnekädenjälkesi tulee kokoajan rakkaudellisemmaksi ja hyväksyvämmäksi. Ihania kosketuksen hetkiä Sinulle.

Muita artikkeleita

  • Ilmiöjohtajuus

    Elämme mielenkiintoista aikaa johtajuuden näkökulmasta. Ei aikaakaan kun autoritäärinen johtaminen oli ainoa ja oikea tapa johtaa. Johtajuuden tulisi olla siellä missä on vastuu. Tässä vapautumisen aikana on mennyt puurot ja vellit pahan kerran sopan keitoksi ja vastuu on livahtanut välinpitämättömyyden ja kurittomuuden alle. Toisin sanoen tunteet ovat nousseet pintaan ja johtajuus on jäänyt tunnereaktioiden alle….

  • Miesten päivä 10.3. – Saanko liputtaa?

    Kolumni Koti-Kajaanissa 13.3.2019 Nappasin joulun aikaan vintistä vanhat ja vähän käytetyt monot. Eteisessä ne ovat siitä asti muistuttaneet tulevasta naistenpäivän tapahtumasta, jonka itselleni lupasin. Muistan mummolan narusiteiset lasten sukset, varmaan isäni vanhat. Innostuin suksista ja laitoin ne jalkaani. Laskin vitivalkoisella hangella alas viettävää peltoa pitkin. Mäen alla oli jarrutettava ja käännyttävä takaisin. Mitäpä muuta osasin…

  • |

    Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työyhteisössä

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • Muurinmurtajia ja sillanrakentajia

    Kolumni 9.10.2019 Koti-Kajaanissa Elämme ihmiskunnan historiassa mielenkiintoista tunteiden tuuletusaikaa. Niin moni ulkoinen asia elämässämme on muuttumassa: työelämä, ympäristö, ilmastosta puhumattakaan. Nämä muutokset ympärillämme ovat seurausta ihmisen sisäisestä maailmasta. Tämä muutos on tapahtunut vuosikymmenten ajan, nyt nautimme vain muutosten seurauksista. Ensimmäistä kertaa tunteet ovat sallittuja kaikille yhteiskuntaluokasta, uskonnosta, politiikasta, sukupuolesta, iästä tai ihonväristä riippumatta. Tunteet hämmentävät…

  • Olet enemmän® -sinulle

    Muistelimme tiimiläisten kanssa mitä Olet enemmän® -koulutuksiin osallistuneet ovat saaneet; merkityksellisiä kohtaamisia, huippuhetkiä tunteiden vapautumisessa. – Läsnäolo-, tunne- ja kohtaamistaitoja – stressistä ja työn ylikuormituksesta ja kehon epämäärästen oireiden vapautumista ja havahtumista sille, kuinka paljon yksityiselämällä on vaikutusta työpaikalla – työpaikan ilmapiirin paraneminen – ihmissuhteet, suhde lapsiin ja omiin vanhempiin parantuneet Lisäksi ammatilliseen osaamiseen liittyviä…

  • Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen

    Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen Olen saanut harjoitella mummina olemista yli kolmen kuukauden ajan. Ensikosketus pieneen ihmisenalkuun palautti kehooni tutun tunteen vuosikymmenten takaa. Natiseva kiikkutuoli, lämmin ja turvallinen oman mummoni syli ja mummon laulut, joita itse vieläkin hyräilen. Ajattomuuden hetki olivat yhtä aikaa läsnä ja totta, pieni lapsi sylissäni olinkin minä, oman mummoni sylissä. Kehoni…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *