Parisuhteen 5 tärkeää näkökulmaa

Parasta parisuhteessa on yhdessä kasvaminen

Oletko koskaan pohtinut miten vanhempiesi suhde näkyy parisuhteessasi? Ei mitenkään – sanot, mutta tarkemmin tutkittuasi, voit löytää jotain samankaltaisuutta, josta et ole tullut aiemmin ajatelleeksi.

Ohessa sinulle ja kumppanillesi 5 näkökulmaa, josta voit tutkia omaa parisuhdettasi:

1. Yrität muuttaa kumppania omien toiveitten ja tarpeittesi täyttäjäksi. Etkä sinä tietenkään tahdo muuttaa toista, mutta tarkemmin kun asiaa ajattelet löydät jokin piirteen tai toimintatavan, josta et kumppanissasi pidä ja pyrit häntä sanoin, teoin tai käytökselläsi muuttamaan. Riitätkö kumppanillesi sellaisena kuin olet?

2. Sopeutat omaa käytöstäsi kumppanin toiveen mukaan, useinkaan tietämättä mikä todellisuudessa on kumppanisi toive. Olet ehkä vain olettanut, aavistanut tai tulkinnut kumppanisi toiveet, vaikkette ole asiasta edes keskustelleet.

3. Kommunikointi kumppanillesi pitää sisällään jonkin muutoksen toiveen tai odotuksen, joiden huomaat johtavaan uuteen pettymykseen. Pettymysten määrän kasvaessa vähitellen odotukset toisianne kohtaan vähenevät ja uudelle suhteelle, joka vaikuttaa täyttävän aluksi kaikki toiveet, tulee tilaa. Uusien ihmissuhteitten jälkeen huomaat toistavasi jotain samaa kaavaa ihmissuhteissasi.

4. Uskottomuuden haava parisuhteessa vaikuttaa olevan yksi syvimpiä haavoja. Kuinka toivut haavastasi ja rakennatte luottamuksen uudelleen? Voiko uskottomuudesta edes toipua?

5. Uskon, että parisuhteenne on lastenne lapsuus ja henkinen koti.Millaisessa kodissa lapsenne saavat viettää lapsuutensa? 

Voiko parisuhde olla kahden aikuisen yhteinen kasvumatka, jossa toiset voivat tulla hyväksytyksi sellaisina kuin ovat. Voiko parisuhde olla vapaa ja silti sitoutunut yhteiseen kasvumatkaan? Mitä arvelet uusperheen arjesta, kenen tahto siellä ohjaa?

Muita artikkeleita

  • |

    Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työyhteisössä

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • Rakkauden tunnustuksen aikaa

    Elämme ehkä vuoden tärkeintä Rakkauden tunnustuksen aikaa – keskikesän juhlaa. Suomalaisten rakkaus repii rintaa auki, silloin kuin kevään purot alkavat solisemaan. Kevään vihreys varmistaa rakkauden voiman vapautumisen ja rakkauden ilo saa suupielet ylöspäin väkisin. Suuri paradoksi on se, että samaan aikaan kun sydänkeskus avautuu, niin pelko menneisyyden ihmissuhteista ja siellä olleista väärinkäsityksistä ja huonosta kohtelusta…

  • |

    Työhyvinvointikoulutusta tytölle miesten maailmassa

    Tänä päivänä kuulen keskustelua naisten arvostamisesta työyhteisöissä. Ohessa oma kokemukseni 80-luvulta miesten maailmassa. Olin ensimmäisessä oikeassa työpaikassa ja innoissani siitä. Elettiin vuotta 1981, olin tuolloin 17-vuotias, joten minulla ei ollut vielä ajokorttia. Ensimmäinen työpäivä oli tutustumista toimistotehtäviin ja kirjoituskoneeseen. Onneksi meillä kotona oli kirjoituskone, jolla olin kirjoitellut omaksi ilokseni. Toisena työpäivänä sain tehtäväksi sain viedä…

  • |

    Työn 4 motivaatiota lisäävää tekijää

    Duunitorin kyselyn mukaan töihin paluu loman jälkeen ahdistaa joka kolmatta. Jatkuva kiire, tekemättömät työt ja huono ilmapiiri merkityksettömyyden kokemus painavat suomalaisia. Voit lukea koko ankean artikkelin tästä. Listasin sinulle kuitenkin 4 työmotivaatioon ja merkityksellisyyden tunteeseen vaikuttavaa tekijää: 1. Vapaus tehdä työtä omalla tavalla, pyri vaikuttamaan ja kehittämään työtäsi niin, että voisit tehdä sen vapaasti 2. Tiedot, taidot ja…

  • Anteeksiannon vapauttava voima

    Isäni karjalaissyntyinen evakko, nyt jo edesmennyt tuli mieleeni isänpäivänä – tietenkin. Hän oli juuri ja juuri täyttänyt kuusi, kun ensi kerran Ägläjärveltä piti hevosen kyytiin lähteä kissa kainalossa. Taustalla taivaan kansi loimusi ja jyrisevän pelottava ääni säesti lyhyttä lähtövalmistelua. Kissakin piti jättää sodan armoille. Miltähän 6 -vuotiaasta pojasta tuntui? Isäni pääsi käymään kotikonnuillaan Ägläjärvellä toukokuussa…

  • Äiti – onko pakko kasvaa?

    Kysyi, terveydenhoitajan mielestä pienikasvuinen, 6 vuotias esikoiseni iltasadun jälkeen. Tiesin aiheen olevan herkkä, koska siitä oli puhuttu päivällä lääkärin tarkastuksessa. Hetken pohdinan jälkeen vastasin hänelle: ei sinun pakko ole kasvaa, mutta kasvat omaan tahtiin kuitenkin. Usko tai älä, vielä senkin jälkeen kun olet jo aikuinen, kasvat vieläkin. Niinkuin pullukaksi? vastasi sanavalmis tyttäreni, joka läpytteli vatsaani….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *