| | |

Tarvitaanko enää kehityskeskusteluita?

Miten teidän organisaatiossa pidetään kehityskeskustelut? Unohtuiko kehityskeskustelut etätyöhön siirtymisen yhteydessä?Kiinnostaako enää ketään kehityskeskustelut? Unohtuiko lähijohtajan tavoitteet ja työhyvinvointi?

Kehityskeskustelun merkitys on monimuotoinen ja tärkeä sekä työntekijälle että organisaatiolle. Se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja rakentavaan keskusteluun paitsi työntekijän myös lähijohtajan kehittymisestä, tavoitteista ja työhyvinvoinnista.

Vahvistuisiko työnantajamielikuva?

Kehityskeskustelu auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa työssä. Keskustelu mahdollistaa tavoitteiden asettamisen ja niiden edistymisen seurannan, mikä auttaa työntekijääituma motivoan ja kehittymään omassa työssään. Onko tärkeä käydä keskustelua myös työntekijän uranäkymistä ja mahdollisista etenemispoluista?

Syntyisikö aitoa dialogia – läpänheiton sijaan?

Kehityskeskustelu edistää avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta työntekijän ja esimiehen välillä. Työntekijä voi tuoda esiin omat ajatuksensa, tarpeensa ja toiveensa työskentelyolosuhteisiin liittyen. Samalla esimies voi antaa palautetta, tunnustusta ja tarvittaessa tarjota tukea ja kehittämisehdotuksia työntekijän ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi.

Selkeyttäsikö kehityskeskustelu työpaikan roolit ja varmistaisi saavuttamaan tavoitteet?

Kehityskeskustelun merkitys organisaatiolle. Se toimii kanavana organisaation tavoitteiden ja strategian välittämiseen työntekijöille sekä varmistaa, että työntekijät ymmärtävät oman roolinsa ja merkityksensä organisaation tulosten saavuttamisessa. Keskustelu auttaa myös havaitsemaan ja ratkaisemaan mahdollisia työyhteisön haasteita ja kehittämiskohteita.

Lisääntyisikö työhyvinvointi?

Kehityskeskustelun merkitys korostuu myös työntekijän työhyvinvoinnin näkökulmasta. Keskustelu tarjoaa mahdollisuuden käsitellä mahdollisia työstressiin tai työn kuormitukseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi se voi edistää työntekijän työmotivaatiota ja sitoutumista, kun työntekijä kokee, että hänen ajatuksiaan ja tarpeitaan kuunnellaan ja niihin pyritään vastaamaan.

Onko kehityskeskusteluista hyötyä?

Kehityskeskustelu on tärkeä työkalu työntekijän ja organisaation kehittämiseksi ja parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Kysymys on siitä MITEN kehityskeskustelut järjestetään. Pitääkö lähijohtaja kehityskeskustelut oman hyvinvoinnin kustannuksella?

Onko edes mahdollista pitää kehityskeskustelut, joka tukee myös lähijohtajan johtamistaitoja ja työhyvinvointia?

Muita artikkeleita

  • Meditaatiota ja käsien pesua

    Maailmanmeno on jo pitkään ollut “maailmanlopun” meininkiä. Ihmiset hädin tuskin ehtivät hengittämään, kun kaikkialla on niin kiire, että hengityskin on muuttunut pinnalliseksi. Ei ihme, että opettelemme erilaisilla kursseillä läsnäolotaitoja ja hengittämistä, kun ne tuppaavat unohtumaan kaiken kiireen keskellä. Hengitystieoireet ovatkin lisääntyneet vääränlaisista hengitystavoistamme. Astmat ja allergiat siivittävät monen arkea kaikenlaisten inhalaattorien, sumutteiden ja hengitys -apuvälineitten…

  • Ilmiöjohtajuus

    Elämme mielenkiintoista aikaa johtajuuden näkökulmasta. Ei aikaakaan kun autoritäärinen johtaminen oli ainoa ja oikea tapa johtaa. Johtajuuden tulisi olla siellä missä on vastuu. Tässä vapautumisen aikana on mennyt puurot ja vellit pahan kerran sopan keitoksi ja vastuu on livahtanut välinpitämättömyyden ja kurittomuuden alle. Toisin sanoen tunteet ovat nousseet pintaan ja johtajuus on jäänyt tunnereaktioiden alle….

  • Äiti – onko pakko kasvaa?

    Kysyi, terveydenhoitajan mielestä pienikasvuinen, 6 vuotias esikoiseni iltasadun jälkeen. Tiesin aiheen olevan herkkä, koska siitä oli puhuttu päivällä lääkärin tarkastuksessa. Hetken pohdinan jälkeen vastasin hänelle: ei sinun pakko ole kasvaa, mutta kasvat omaan tahtiin kuitenkin. Usko tai älä, vielä senkin jälkeen kun olet jo aikuinen, kasvat vieläkin. Niinkuin pullukaksi? vastasi sanavalmis tyttäreni, joka läpytteli vatsaani….

  • Tuppisuu vai Ruuneberi?

    ”Puhuminen on hopeaa – vaikeneminen kultaa. Pieni tieto – iso ääni, Iso tieto – pieni ääni. Viisas tietää paljon, mutta puhuu vähän. Puhuu kuin Runeberg.” Näitä sananlaskuja kulttuurissamme riittää. Suomalainen avoimuuden ja puhumisen kulttuuri on ikivanhaa. Kuinka ihmeessä vuorovaikutusta voimme edes kehittää, kun puhumisen kulttuurimme on syvällä solumuistissa. Sananlaskujen myötä niistä on tullut uskomuksia. Ei…

  • Työelämän metataidot

    Työelämän murros on vähintäänkin mielenkiintoinen. Se sama työ, jota tehtiin vielä 5 vuotta sitten, saa tänäpäivänä aikaan kokemuksen tekijässä, ettei hän kykene tekemään työtään samalla tavoin kuin aiemmin. Tekijät uupuvat, kokevat kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta jopa arvottomuutta ja kelpaamattomuutta. Pahimmillaan he alkavat uskomaan, ettei heistä ole enää työelämään. Näistä uutisista olemme saaneet viime aikoina lukea…

  • Miesten päivä 10.3. – Saanko liputtaa?

    Kolumni Koti-Kajaanissa 13.3.2019 Nappasin joulun aikaan vintistä vanhat ja vähän käytetyt monot. Eteisessä ne ovat siitä asti muistuttaneet tulevasta naistenpäivän tapahtumasta, jonka itselleni lupasin. Muistan mummolan narusiteiset lasten sukset, varmaan isäni vanhat. Innostuin suksista ja laitoin ne jalkaani. Laskin vitivalkoisella hangella alas viettävää peltoa pitkin. Mäen alla oli jarrutettava ja käännyttävä takaisin. Mitäpä muuta osasin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *