|

Työelämä kaipaa päivitettyjä ajattelu- ja toimintamalleja

Työelämän tarpeet ovat muuttuneet viime vuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Teollistumisen aikana 60-luvulla laitettiin pellot pakettiin ja maanviljelijät lähtivät tehtaille töihin. Ajattelu ja toimintatavat muuttuivat. Täältä Kainuusta lähdettiin Ruotsiin Volvon -tehtaalle.

Näyttää siltä, että työtä on tänä päivänä niin paljon, ettei sitä ehditä tekemään. Joudumme rekrytoimaan yli rajojen työvoimaa.
Työ tuskin on lisääntynyt, mutta työtä tekevä väki on vähentynyt. Osaaminen on tullut ja tulee yhä tien päähän lähivuosina tekoälyn hyödyntämisen lisääntyessä monilla toimialoilla. Ruokatuotanto näyttää luisuvan yli rajojen. Terveydenhuolto ja koulujärjestelmä odottavat kipeästi uutta ajattelua ja toimintamalleja.

Onko ratkaisu kuitenkin sisällämme? Se viisaus, jonka maanviljelijät jättivät pelloilleen – yhteyden itseen ja toisiin ihmisiin. Pitääkö meidän palata ajatteluissamme taaksepäin, siinä kun toimintamme muuttuu?
Ei mikään mahdoton juttu. Kehittyminen on usein sitä, että otamme pari askelta eteenpäin ja kolme taaksepäin. Uusia töitä ja työmahdollisuuksia on kuitenkin luvassa niin paljon, että kaikille halukkaille ja kehitysmyönteisille ihmisille sitä riittää.

Ihminen on edelleen inhimillinen ja luonnollinen olento. Teollistumisajanjakson ja robotisaation lisääntymisen jälkeen tarvitsemme yhteyttä

  • itseemme, 
  • toisiin ihmisiin,
  • ympäristöön ja
  • luontoon.

    Kun nämä tarpeet eivät täyty, alkavat ihmiset oireilemaan kehon, mielen ja ihmissuhteiden tasolla. Hoitajia, auttajia, kuuntelijoita, sparraajia ja valmentajia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän. 

Näitä haasteita emme kykene ratkaisemaan samalla ajattelun tasolla, jolla ne ovat syntyneet.
Tarvitsemme uutta ja kehittyneempää ajattelua,
sanoi aikoinaan Albert Einstein.

Mitä on kehittyneempi ajattelu?

Se on ajattelua, johon emme ole sotkeneet tunteita, tulkintoja, oletuksia, arvauksia, analyysejä. Koska ne ovat saman ajattelun tason eri näkökulmia, jossa lähteenä on menneisyyden ajatus- ja toimintamallit. Ajattelu, jota ohjaa pelko, katkeruus, kauna, syyllisyys ja häpeä.

Kehittyneempi ajattelun tapa syntyy kokemuksen ja sen jälkeisen pohdinnan oivalluksista sekä intuition sekä kokeilun tuloksesta. Ajattelu, jota ohjaa korkeammat tunteen muodot kuten tahto, viisaus ja rakkaus. 
(Lähde: Psykosynteesi – itseoivalluksen menetelmä, joka auttaa pitämään ihmistä muuttuvan maailman kehityksessä mukana.)

Mihin tarvitsemme kehittyneempää ajattelua?

  • ongelman ratkaisuihin
  • päätöksiin, jotka lisäävät yhteyttä ihmisten välillä
  • päätöksiin, jotka tuovat yrityksille taloudellista hyvinvointia ja menestystä
  • uusien toimintamallien ja -tapojen hyödyntämiseen
  • rakkauden heräämiseen
  • yhteyden luomiseen itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja luontoon
  • työelämän ja ammatillisen identiteetin kehittymiseen
  • työelämän ajattelu ja innovointitaitoihin
  • …ja paljon muuta

Ajattelun kehittyminen tässä ajassa on yhteyden luomista aluksi omaan sydämeen ja itsensä hyväksymistä sellaisena kuin olemme.
Upeaa itsetutkiskelun matkaa – autamme Sinua ajattelun ja toiminnan seuraavalle tasolle.

Lämmöllä Johanna
johanna@kalevalavalmennus.fi

Muita artikkeleita

  • |

    Lama – kehittämisen aika

    Seuraatko median lukuja konkurssiaalloista? Luetko lehtiä, joissa uutiset toitottavat yritysten heikkenevää tilaa? Tiedetään jo, että huonot uutiset lisäävät sen myyntiä. Kuta enemmän seuraat median negatiivisia uutisia, sitä varmemmin turhaudut ja alat alitajuisesti luomaan negatiivisuutta omaan elämääsi ja ympäristöösi. Voisitko valita toisin? Yritykset, jotka hyödyntävät lama-ajan, kouluttavat henkilöstöä ja kehittävät prosessit kuntoon tulevaa nousua varten, ovat…

  • Tuppisuu vai Ruuneberi?

    ”Puhuminen on hopeaa – vaikeneminen kultaa. Pieni tieto – iso ääni, Iso tieto – pieni ääni. Viisas tietää paljon, mutta puhuu vähän. Puhuu kuin Runeberg.” Näitä sananlaskuja kulttuurissamme riittää. Suomalainen avoimuuden ja puhumisen kulttuuri on ikivanhaa. Kuinka ihmeessä vuorovaikutusta voimme edes kehittää, kun puhumisen kulttuurimme on syvällä solumuistissa. Sananlaskujen myötä niistä on tullut uskomuksia. Ei…

  • Isänpäivän aaton ajatuksia

    Oli vuosi 1967, kun istuin isäni sylissä. Kädessä isällä oli Aapiskukko -kirja ja siitä aukeama, jossa oli kolmen kuvan sarjakuva. Hunaja -purkki oli juuttunut Pikku-Nallen päähän. Äiti, sarjakuvassa, joutui rikkomaan hunajapurkin. Ehkä sinäkin muistat tämän vanhan Aapiskukko-kirjan tarinan. Isä luki surullisella äänellä tämän tarinan minulle ja kerta toisensa jälkeen itkin vuolaasti pienen nalle-karhun ja särkyneen…

  • |

    Työn 4 motivaatiota lisäävää tekijää

    Duunitorin kyselyn mukaan töihin paluu loman jälkeen ahdistaa joka kolmatta. Jatkuva kiire, tekemättömät työt ja huono ilmapiiri merkityksettömyyden kokemus painavat suomalaisia. Voit lukea koko ankean artikkelin tästä. Listasin sinulle kuitenkin 4 työmotivaatioon ja merkityksellisyyden tunteeseen vaikuttavaa tekijää: 1. Vapaus tehdä työtä omalla tavalla, pyri vaikuttamaan ja kehittämään työtäsi niin, että voisit tehdä sen vapaasti 2. Tiedot, taidot ja…

  • Arvostuksesta myötätuntoon

    Samaan aikaan kun hoitoalan ammattilaiset neuvottelevat julkisella puolella palkoistaan ja eduistaan, monet luontaishoitajina toimivat yksinyrittäjät koettavat saada oman taitonsa yleisesti hyväksytyksi. Kaikkien hoitajien työpanosta ja auttamista tarvitsemme jossain elämämme vaiheessa meistä. Merkityksellistä ja arvokasta työtä – vai onko? Toimialastasi riippumatta, sinä olet arvokas ja tekemäsi työsi on arvokasta. Arvo syntyy todellisuudessa sisälläsi, joka näkyy arvostuksena…

  • |

    Someen eksynyt minäkuva

    Katselin tässä taannoin vanhoja valokuvia. Löysin sieltä aivan hellyttävän kuvan tyttäristäni. He olivat pukeutuneet pelleiksi – kasvonaamiota unohtamatta. Liikutuin kovasti näkemästäni. Kuva muistutti ajasta, jolloin olin erityisen onnellinen ja täynnä rakkautta lapsiani ja elämääni kohtaan. Kuin elokuvana silmissäni kelautui aika, jolloin lapset olivat pieniä. Millaista elämä olikaan silloin, pyykki- ja tiskivuorien aikaan – se oli…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *