Työelämän metataidot
Työelämän murros on vähintäänkin mielenkiintoinen. Se sama työ, jota tehtiin vielä 5 vuotta sitten, saa tänäpäivänä aikaan kokemuksen tekijässä, ettei hän kykene tekemään työtään samalla tavoin kuin aiemmin. Tekijät uupuvat, kokevat kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta jopa arvottomuutta ja kelpaamattomuutta. Pahimmillaan he alkavat uskomaan, ettei heistä ole enää työelämään. Näistä uutisista olemme saaneet viime aikoina lukea otsikoista ja tilastoista.
Kysymyksessä on täysin luonnollinen ilmiö, kun vain me ymmärtäisimme hieman ihmisen kehittymisen kaarta. C. G. Jung on avannut sitä ihmisen kehittymisen askelissa. Olemme saavuttamassa sellaista ihmisen kehittymisen tasoa, joka perustuu tietoisuuden avautumiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tekemisen sijaan, meidän tulisikin kehittää ajattelu- ja suhtautumistaitojamme. Miten suhtaudumme asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin.
Työelämä tarvitsee erilaisia taitoja, jotta tunnistaisimme niitä kiinnipitäviä asioista, jotka eivät enää palvele työelämää. Samalla tunnistaisimme riippuvuuksistamme, jotka estävät meitä ottamasta kehittymisen askeleita ja astumassa uuteen tapaan työskennellä, toimia ja ennenkaikkea ajatella.
Työelämän metataitoja ei opeteta vielä missään koulussa, sillä ne taidot ovat ihmiskunnassa kehittyneet ihmisen elämänkaaren aikana, viisauden kehittymisenä, jossa tunteet ja läsnäolo ovat saaneet oikean mittasuhteen arjessa. Listasin 5 työelämän metataitoja, joita olemme tuoneet työelämään vuodesta 2007 alkaen:
- Asenne työtä kohtaan
Suhtaudutko työn tekemiseen samalla tavoin kuin miten vanhempasikin suhtautuivat?Asenteiden päivitys on paikallaan jopa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvin usein työskentelemme ylisukupolvien aikaisilla arvoilla, jota liittyvät “yksin pärjäämiseen”, “työ ensin-sitten huvi” -asenteisiin. Seuraavan sukupolven arvot ovatkin jo erilaiset, tällöin olemmekin työelämässä haasteen edessä. Asenteiden ja arvojen päivitys on paikallaan monessakin työyhteisössä, jossa on eri ikäisiä työntekijöitä. Tämä on myös kriittinen kohta, joka voi synnyttää pahimmillaan jopa työpaikkakiusaamista.
Miten muuttaa työpaikan kulttuuria, jotta asenteet voivat kehittyä? - Kyky yhteistyöhön
Millainen sinun kykysi ja taitosi on tehdä yhteistyötä? Yhteistyötaitojen kehittyminen luo edellytykset uuden oppimiselle ja näin syntyy uusia innovaatioita, työelämän kehittymistä ja työhyvinvointia. Kyky toimia muiden kanssa on tärkeää, koska yhä vähemmän on tehtäviä, joita tehdään täysin yksin. Tarvitsemme uudenlaista innovointia työelämässä ja ihminen voi kehittyä yksin tekemisellä tiettyyn rajaan saakka. Yhdessä tekeminen voi alkuun tuottaa hankaluutta kulttuurissamme, jossa olemme tottuneet tekemään asioita itsenäisesti. Se voi aiheuttaa ylimääräistä kitkaa ja haastetta yhteistyön alkumetreillä. Väärinkäsitykset ja väärinymmärrykset voivat saada aikaan monenlaisia tunteita ja tunnetta luovuttamisesta.
Sinnikkäillä yhteistyötaitojen harjoittelulla voimme oppia ja oivaltaa useita eri näkökulmia eri tilanteissa. Näin luodaan yhteistyötaitojen pelisääntöjä, töitten jakamisesta ja toimintatavoista. - Kyky johtaa itseään ja hallita kiireen tunnetta – ammatillisen identiteetin kehittyminen
Ohjaavatko sinua tunteet vai tahto?Ovatko “rajaloukkaukset” yhteistyötaidoissa sallittuja? Yhteistyötaidot tekevät näkyviksi kykymme johtaa itseä ja kiireen tunnetta. Miten tunnistaa ja löytää oman tekemisen ja olemisen rajat. Missä kulkee kunkin tekemisen rajat yhteistyössä. Ammatillisen identiteetin kehittymisen tekee näkyväksi kykymme johtaa itseämme ja kiireen tunnetta sekä asettaa omia rajoja. - Tunteet ja niiden johtaminen
Kenen tahto sinua ohjaa?Uuden työelämäkulttuurin luominen nostaa pintaan sellaisia tunteita ja ajatuksia, jotka liittyvät johonkin menneisyyden kokemuksiimme. Nämä tunteet ovat niitä, joita olemme sivuuttaneet ja jättäneet huomiotta tai tukahduttaneet. Menneisyys ottaa osaa nykyisyyteen tunteilla, jotka kumpuavat menneisyydestä ja jotka oireilevat kehossamme. Usein kokemuksemme liittyvät omaan kyvyttömyyden ja riittämättömyyden kokemukseen tai kelpaamattomuuden kokemukseen. Nämä kokemuksemme sanoitamme usein työnohjauksissa työnkuormituksiksi, vaikkei nämä todellisuudessa ole syntyneet työssä vain jossain menneisyyden tapahtumissa.Työ on lopulta vain paikka, joka tarjoaa impulsseja kehossamme oleville tunteilla, jotta ne aktivoituisivat uudelleen kohdattaviksi. Tunteiden näkyviksi tekeminen työpaikalla on usein mahdotonta ja siitä seuraa usein miten väärinkäsityksiä ja väärinymmärryksiä.
Tarvitsemme enemmän kuin koskaan tunnesäätelytaitojen lisäksi rohkeutta kokea tunteita ja toimia tunteista huolimatta. Kokemamme tunteet ja minäkuva ovat yhteydessä toisiinsa ja niiden ymmärtäminen ovat avainasemassa itsensä johtamiseen, omaan hyvinvointiin sekä työyhteisöjen hyvinvointiin. Tunteita on haastavaa opetella, ne on tiedostettava, koettava sekä toimittava tunteista huolimatta. - Kohtaamisen taito
Miten kohtaamme asiakkaan?Voimme kohdata toisen ihmisen sillä tasolla, jolla olemme itsemme kohdanneet. Läsnäolon taito saa asiakkaan kokemaan merkityksellisyyttä. Samaan aikaan läsnäolon saavuttaminen saa aikaan kokemuksen merkityksellisyydestä. Läsnäolotaitojen kehittymisen avulla pääsemme astumaan itsemme ja tunteittemme johtamiseen. Se vahvistaa kykyämme olla oman elämän ohjaksissa. Työyhteisössä kohtaamistaitojen kehittyminen näkyy yhteistyötaitojen kehittymisenä, avoimuutena, luottamuksena, sekä työhyvinvoinnin ja työviihtyvyyden lisääntymisenä.TunneSynteesi® -tunnekartta auttaa näkemään tunteiden ja minäkuvan välistä yhteyttä. Miksi koen tai tunnen jotain? Mikä juurisyy siellä voikaan olla? Minäkäsitys ja minäkuva ovat yksi henkisen ravinnon muoto.
Ohessa kehittämäni TunneSynteesi® -tunnekartta: 
