Työyhteisö on tunneyhteisö

Työyhteisö on tunneyhteisö

Työyhteisön tunneilmapiiri rakentuu yhteisössä toimivista ihmisistä. Jokainen persoona omalta osaltaan joko rakentaa tai hajottaa toiminnallaan työyhteisöä. Roolit voivat vaihdella tilanteesta riippuen. On tärkeä tiedostaa, että muutoksessa epäterveet toimintatavat täytyy purkaa. Vain siten luodaan pohja terveemmälle työyhteisölle.

Jokaisen toiminnan taustalla on ajatus ja jokaisen ajatuksen taustalla on tunne. Kun toiminta on negatiivinen, on sen taustalla oleva ajatus negatiivinen. Negatiivisen ajatuksen taustalla puolestaan vaikuttaa tunne, joka sekin on negatiivinen. Tunne puolestaan on syntynyt ihmisten erilaisista uskomuksista. Nämä uskomukset puolestaan voivat olla hyvinkin rajoittuneita.

Näistä uskomuksista syntyvät työyhteisön ristiriidat. Ne aiheuttavat kuppikuntia, juoruilua, katkeruutta, valtataisteluita, alistamista ja jopa suoranaista kiusaamista. Tämä johtaa usein työuupumukseen, masennukseen… seurauksena pitkät sairaslomat, ennenaikainen eläköityminen jopa näitäkin vakavammat tapahtumat.

Työn kuormittavuus useissa työyhteisöissä on lisääntynyt.  Arvioiden mukaan se on jakaantunut siten, että 20 % tulee itse työn tekemisestä ja loput 80 % tulee henkisestä kuormittavuudesta. Näitä ovat mm. epävarmuus, virheen tekemisen pelko, arvostuksen puute, sisäiset jännitteet, tulospaineet, ristiriidat tai yksityiselämän murheet, joita kannamme mukanamme työpaikoille.

Henkisen kuormittavuuden tekijöiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen ovat oleellinen osa toimivaa ja tuottavaa työyhteisöä. Sisäiset ja ulkoiset tekijät kuormittavat työyhteisöä ja siellä olevia ihmisiä. Tämä asettaa osaamishaasteen yrityksen johtamiselle ja päivittäiselle esimiestyölle. Työyhteisön haasteita ei voi sivuuttaa. Niistä on löydettävä työyhteisöä kehittävät  elementit ja  toimenpiteet. Sillä tavoin sitoutuminen työssä lisääntyy ja tulokset syntyvät.

Esimiehillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa tätä tuloksellista työtä muiden tehtävien ja ajan asettamien haasteiden keskellä. Asiasta ei kuitenkaan pidä tehdä liian vaikeaa. Käytännössä tuloksia saavutetaan jo selkeällä viestinnällä, päivittäisten tilanteiden haltuunotolla sekä huomioimalla työyhteisön jäsenten panos ja annettava palautetta.

Ihmisten erilaisuus on voimavara uutta työyhteisöä luotaessa. Valmennustyössä olen havainnut, että merkityksellisin työilmapiirin rakentaja on henkilön itsetuntemuksen lisääminen – omien inhimillisten piirteiden ja keskeneräisyyden hyväksyminen.  Sen kautta avautuu vähitellen myötätunto, joka puolestaan auttaa paremmin ymmärtämään  myös toisten inhimillisiä piirteitä ja erilaisuutta. Muutos terveempään työyhteisöön lähtee aina yksilöstä.

Työyhteisön ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö vaikuttavat keskeisesti työpaikan ilmapiiriin ja sitä kautta organisaation menestykseen ja työhyvinvointiin. Tämän me kaikki tunnistamme, mutta mitä olemme valmiita asian eteen tekemään? Kuinka sinä voisit omalta osaltasi vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin? Aloitatko hymyllä myös hänelle, joka ei juuri silloin jaksa hymyillä – se on hyvä alku.

Kestävän kasvun ja työhyvinvoinnin asiantuntija Johanna Kononow