Sanoja Äidille

Katseeni tavoittaa sinut Äitini.  
Sinä katsot minua silmiin.  
Hymyilen sinulle, hymyilet minulle.  
Silmäni kertovat sinulle lämmöstäni, myötätunnostani,  
enkelin siiven herkkyydestä, hauraudesta elämän.  
Merkittävä katse minulta sinulle ja sinulta minulle.  
Se rakentaa sillan välillemme ja lähentää sydämiämme.  
Sinä riität sellaisena kuin olet, minä riitän tällaisena kuin olen. 
Inhimillisinä ja aitoina toinen toisillemme.
Minna Huusko

Muita artikkeleita

  • Onnistumisen kokemuksia

    Kolumni 31.7.2019 Koti-Kajaanissa Heinäkuun tuulet puhaltavat kesäloman rippeet ja vaihtuvat elokuussa arkiaskareisiin. Keskeneräinen opiskelu tuntui tahmealta lämpiminä kesäpäivinä. Onnistuin siirtämään niitä paljon puhuttuun viimetinkaan. Ilman sitä, moni asia jäisi tekemättä. Tapasimme opiskelukaverini Hannan kanssa tämän viimetingan äärellä. Mitäpä siitä muuta syntyikään kahden opiskelevan yrittäjän ja karjalaisjuurisen naisen kohdatessa kuin rehevän rönsyilevää rupattelua. Pohdimme, tehtävien lomassa,…

  • |

    Someen eksynyt minäkuva

    Katselin tässä taannoin vanhoja valokuvia. Löysin sieltä aivan hellyttävän kuvan tyttäristäni. He olivat pukeutuneet pelleiksi – kasvonaamiota unohtamatta. Liikutuin kovasti näkemästäni. Kuva muistutti ajasta, jolloin olin erityisen onnellinen ja täynnä rakkautta lapsiani ja elämääni kohtaan. Kuin elokuvana silmissäni kelautui aika, jolloin lapset olivat pieniä. Millaista elämä olikaan silloin, pyykki- ja tiskivuorien aikaan – se oli…

  • Anteeksiannon vapauttava voima

    Isäni karjalaissyntyinen evakko, nyt jo edesmennyt tuli mieleeni isänpäivänä – tietenkin. Hän oli juuri ja juuri täyttänyt kuusi, kun ensi kerran Ägläjärveltä piti hevosen kyytiin lähteä kissa kainalossa. Taustalla taivaan kansi loimusi ja jyrisevän pelottava ääni säesti lyhyttä lähtövalmistelua. Kissakin piti jättää sodan armoille. Miltähän 6 -vuotiaasta pojasta tuntui? Isäni pääsi käymään kotikonnuillaan Ägläjärvellä toukokuussa…

  • Epäitsekäs työ – henkisen hyvinvoinnin ytimessä

    Kolumni Koti-Kajaanissa 6.2.2019 Kaurapuuroaamiainen lapsena aiheutti ylimääräistä tuskaa ruokapöydässä. Epämiellyttävä puuromössö pyöri suussani eikä suostunut alas kurkusta. Äiti ja isä vetosivat tunteisiini: ”Biafran-lapset olisivat iloisia yhdestäkin kaurapuurolautasesta.” Nokkelana työnsin puurolautasen keskelle ruokapöytää ja ilmoitin, että minun puuroannoksen voi lähettää Biafran lapsille. Tästä alkoi yli 50 vuotta kestänyt kaurapuuroallergiani. Teini-ikäisenä olin lähdössä Kibbutsille appelsiinejä poimimaan. Äiti…

  • |

    Uuden ajan työelämä -ei pakosta vaan unelmista ja ihmisyydestä käsin

    Aloittelin urataipalettani 90-luvun lopussa muutamien viikkojen rykäisyillä koulujen kesälomilla. Silloin ei juurikaan tunnettu etätyökäsitettä vaan erilaiset työnkuvat toteutuivat yrityksen tiloissa, paikan päällä tekemällä. Yhtenä kesänä ohjasin turisteja kotiseutupäivien infopisteellä ja toisena heräsin kuudeksi aamunavetoille. Pidän vallitsevasta trendistä. Työn toimenkuvaa on mahdollista räätälöidä omaan elämään sopivaksi. Oikeastaan millä tahansa itselleen mieluisalla jutulla, siivouksesta somettamiseen voi ansaita…

  • Meditaatiota ja käsien pesua

    Maailmanmeno on jo pitkään ollut “maailmanlopun” meininkiä. Ihmiset hädin tuskin ehtivät hengittämään, kun kaikkialla on niin kiire, että hengityskin on muuttunut pinnalliseksi. Ei ihme, että opettelemme erilaisilla kursseillä läsnäolotaitoja ja hengittämistä, kun ne tuppaavat unohtumaan kaiken kiireen keskellä. Hengitystieoireet ovatkin lisääntyneet vääränlaisista hengitystavoistamme. Astmat ja allergiat siivittävät monen arkea kaikenlaisten inhalaattorien, sumutteiden ja hengitys -apuvälineitten…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *