Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen

Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen

Olen saanut harjoitella mummina olemista yli kolmen kuukauden ajan. Ensikosketus pieneen ihmisenalkuun palautti kehooni tutun tunteen vuosikymmenten takaa. Natiseva kiikkutuoli, lämmin ja turvallinen oman mummoni syli ja mummon laulut, joita itse vieläkin hyräilen. Ajattomuuden hetki olivat yhtä aikaa läsnä ja totta, pieni lapsi sylissäni olinkin minä, oman mummoni sylissä. Kehoni lävisti tuttu turvallisuuden ja rakkauden tunne, mummon pehmeät kädet turvallisesti ympärilläni. Kädet, joilla pidin pientä ihmisen alkua. Oli vilkaistava käsiä – omilta ne näyttivät, mutta tuntuivat yhtä pehmeiltä kuin oman mummoni kädet. Ehkä sain hetkeksi lainata niitä.

Monta ohikiitävää ajatusta valtasi mieleni, josta yhden nappasin alitajuntaani: ”Kunpa vain olisin vapaa omista ja edellisten sukupolvien huolista ja taakoista. Enkä antaisi sinulle omia elämänohjeitani, vaan tavoittaisin ne ohjeet sisältäsi voimaksi, viisaudeksi ja viitoiksi tiellesi.

Kaikki viisaus, mennyt ja tuleva on sinun pienessä kehossasi”, muistuttelin itseäni.

Samaan aikaan elämän rajallisuus ja rajattomuus, ajattomuuden hetki, olivat yhtä aikaa läsnä ja totta. Tajusin, kuinka lyhyen ajan olemme saaneet elämältä, samaan aikaan valtava elämänvoima ja virta lävisti kehoni. Sen sijaan, että jäin kiinni elämän ja kuoleman pelkoon, sainkin valtavan voiman ja energian, joka vapautti ottamaan niitä askeleita, joita olen pelännyt tietämättäni tai tietäen. Rohkeutta olla se, joka on ja toteuttaa niitä asioita, joita itse pidän tärkeinä yhdessä toisten samankaltaisten kanssa.

Kuinka paljon pelko estääkään meitä tekemästä asioita, jotka ovat merkityksellisiä ja arvokkaita? Muistele hetki asioita, joista nautit ja iloitsit. Asiat, jotka kuitenkin jäivät syystä tai kolmannesta tekemättä, jotka ajoittain saavat sinua harmittelemaan kun et ryhtynytkään toimiin. Aika on armollinen sinulle, jos vain olet itse armollinen aikasi kanssa. Kokeile ja kohtaa – usko itseesi. Elämän kaikki voimat ovat puolellasi, kun vain tahdot. Kuuntele sisintäsi ja toteuta toiveesi – Joulun taikavoimat auttavat sinuakin saavuttamaan merkityksellisiä hetkiä elämässäsi.

Joulun taianomainen aika saa sisäisen lapsen syntymään yhä uudelleen, vaikka syntymästä on kulunut jo yli 2000 vuotta. Edelleen voimme syntyä pienen joulunlapsen myötä yhä uudelleen ja tuntea ne lapsenomaiset muistot solumuistissamme ja tulla ehjiksi. Helli sisäistä lasta, joka voi syntyä joka päivä yhä uudelleen ja uudelleen. Koko ajan tuntien rakkauden ja ilon lisääntyvän kuin itsestään. Ilo alkaa hymystäsi ystävälle ja kohtaa tuntemattoman, joka juuri kaipaa hymyäsi. Joulun taikavoima saa aikaan rakkauden kaikkia ihmisiä ja luontokappaleita kohtaan.

Rakkauden täyttämää joulun aikaa Sinulle ja sisäiselle lapsellesi sekä läheisillesi – muistetaan mummot ja papatkin.
(Kolumni julkaistu Koti-Kajaanissa 19.12.2019)

 

 

 

 

Muita artikkeleita

  • Miesten päivä 10.3. – Saanko liputtaa?

    Kolumni Koti-Kajaanissa 13.3.2019 Nappasin joulun aikaan vintistä vanhat ja vähän käytetyt monot. Eteisessä ne ovat siitä asti muistuttaneet tulevasta naistenpäivän tapahtumasta, jonka itselleni lupasin. Muistan mummolan narusiteiset lasten sukset, varmaan isäni vanhat. Innostuin suksista ja laitoin ne jalkaani. Laskin vitivalkoisella hangella alas viettävää peltoa pitkin. Mäen alla oli jarrutettava ja käännyttävä takaisin. Mitäpä muuta osasin…

  • Pakki sekaisin kuin pontikkapannu

    En ole pontikkaa keitellyt, en liioin maistellut. Kuullut kyllä kuinka käyminen sammutetaan pontikan keitossa. Sama toimii hyvin suolistossakin. Lopeta nyt sitten viimeistään se suklaalla mässäily ja lähde happihyppelylle. “Laiskamato” on suolistosi pahin vihollinen. Elä kurinalaista ja yksinkertaista elämää – se lisää kiitollisuutta elämääsi. Näillä eväillä, jotka muuten löytyvät lähikaupastasi, saat suolistosi parempaan kuntoon: 1. Tipattoman…

  • Muistojen Mummola

    Hirsitaloista hurahtanut Hirsitaloinnostus on varmaan syntynyt minussa jo ennen syntymääni. Lapsuuden kotini oli hirsitalo, jota isäni peruskorjasi jatkuvasti. Tiilitaloa isä alkoi rakentamaan -60 -70 -luvun vaihteessa. Sitä ennen hän oli purkanut kaksi hirsihevostallia, josta sitten puutavara otettiin uutta taloa varten. Minun rakennusinto ei kuollut, vaikka ruostuneita nauloja sain irrottaakin sankokaupalla. Mummoni kuoleman jälkeen isä aloitti…

  • Kun suru koskettaa työntekijää

    Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa.  Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken. Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat…

  • Työyhteisö on tunneyhteisö

    Työyhteisö on tunneyhteisö Työyhteisön tunneilmapiiri rakentuu yhteisössä toimivista ihmisistä. Jokainen persoona omalta osaltaan joko rakentaa tai hajottaa toiminnallaan työyhteisöä. Roolit voivat vaihdella tilanteesta riippuen. On tärkeä tiedostaa, että muutoksessa epäterveet toimintatavat täytyy purkaa. Vain siten luodaan pohja terveemmälle työyhteisölle. Jokaisen toiminnan taustalla on ajatus ja jokaisen ajatuksen taustalla on tunne. Kun toiminta on negatiivinen, on…

  • Syyllisyys – tie vastuuseen

    Kolumni Koti-Kajaanissa 17.10.2018 Radio työmatkalla kertoi koulukiusaamisesta. Toimittaja puhui lakiuudistuksesta, jonka mukaan kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun. Jopa kurkussani alkoi kuristamaan pienen lapsen puolesta. Aikuiset ymmärtämättöminä ja kykenemättöminä kohdata lapsen pahaa oloa siirtävät tunteen toisaalle ja ratkaisee asian siirtämällä lapsen toiseen kouluun. Mitä jos lapsi syntyessään on tullut auttamaan meitä aikuisia? Mitä jos lapsen tehtävä…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *