Rakkauden taikoja
Varmistithan sinä naimaonnesi ja tulevaisuutesi Juhannuksena? Muistelen joskus nuorena sitoneeni 7 kukkaa heinällä yhteen ja laittaneeni sen tyynyn yöksi alle. Siitäkös heinänuhani pillastui. Kaivosta olisi kuulemma nähnyt tulevan puolison kuvan, mutta silmät rähmällään oli muuranneet ne umpeen. Sulho jäi näkemättä.
Nykyisin kävellään juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Millaiseen halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on toisen naisen varattu mies tai leski. Jos puu on kokonainen, mies tulee täysin omaksi. Kummassakin tapauksessa piilee arvaamattoman suuria riskejä. En tohtinut takaperin edes pihalla kävellä, kun en tiennyt mihin lautakasaan olisin takalistoni iskenyt. Toivottavasti sinä olit rohkeampi. Odotellaan nyt vain tuloksia.
Aloin pohtia parisuhteen taikavoimaa. Miten suuri onkaan se voima kahden ihmisen välillä, joka saa heidät hulluttelemaan, huumaantumaan toisista, joka kohottaa korkeuksiin koskettamaan tähtiä. Mikä saa kaksi ihmistä viettämään aikaa yhdessä, joskus jopa vuosikymmeniä? Onko se yhteinen asuntolaina, pankkitili, yhteiset lapset, vaiko rakkaus ja halu viettää aikaa. Tapa olla vai kasvaa yhdessä? Vai tahto, jota pappikin kyselee: ”Tahdotko?” Moni tahtoo vielä vuosienkin jälkeen, hyvä niin.
Mistä sen oikein tietää kuka on se oikea ja sopiva? Minulta usein kysytään. Natsattomana kyseiseen asiaan vastaan: ”Hiljenny sydämesi äärelle, kyllä sydämesi vastauksen tietää.” Entä kun ei enää jaksa tahtoa ja rakkaus karkasi takaovesta naapuriin, jossa ruoho olikin vihreämpää kuin omassa pihassa. Onko se syy päättää suhde, joka on kestänyt vuosikymmeniä? Kuka tähän osaisi vastata yksiselitteisesti. Mahdotonta, sillä jokaiselle meillä on oma historiansa ja tunnekuormamme sekä kokemuksemme, jonka tuomme mukanamme parisuhteeseen värittämään arkeamme. Silloinkin on syytä hiljentyä oman sydämensä äärelle.
Armollisuus ja anteeksianto on onneksemme olemassa. Anteeksiantamaton mieli ei kykene näkemään omaa osuutta asioihin. Uskon kuitenkin, että ihmissuhteissa on yhtä monta näkökulmaa kuin ihmisiä. Siis toista ei ole olemassa ilman toista. Kaukaa viisaana ihmiset kyllä tietävät, joskus jopa paremmin kuin asianomaiset itse. Ehkä kuitenkin totuus löytyy ihmisestä itsestään. On keskityttävä omaan onnellisuuteensa. Kumpi sinä tahdot olla; oikeassa vai onnellinen?
Oletko rakkauden antaja vai saaja suhteessasi? Kumpi suhdettanne ohjaa rakkaus vai pelko? Mikä saa parisuhteen kasvamaan ja vapautumaan arjen kitkasta ja menettämisen pelosta? Arki omalla olemassaolollaan suoltaa omaa tarinaansa. Mitä jos uskaltaisit heittäytyä hulluttelemaan, keskustelemaan uusista asioista ja katsomaa kumppania uudesta ihmettelyn näkökulmasta. Millaisia taitoja ja persoonallisia piirteitä ihailet kumppanissasi? Milloin viimeksi muistitkaan mainita näistä hänelle? Miten ihana ihminen löytyy rinnaltasi.
Mieli juoksuttaa meitä ja kuvittelemme, että rakkaus on itsemme ulkopuolella. Tee rakkauden tekoja ja taikoja itsellesi ja toiselle. Löydä vapaus sisältäsi ja tiedät että olet löytänyt pohjattoman rakkauden lähteen. Et tule koskaan olemaan yksin.
Rakkauden täyttämää kesää Sinulle ja kumppanillesi <3
Olin säästänyt tekstin.. Itkuhan tässä tuli.. Itse vasta jätettynä pitkästä avoliitosta ja miettinyt monesti kuinka sitä ei osaa hoitaa ihmissuhteita oikeen(?!). Aurinko paistaa kuulema risukasaankin..nyt se ei siltä tunnu, on elämä koetellut liian paljon.. Kaunista tekstiä, kiitos Sinulle
?:lla Eija
Kiitos Eija viestistäsi <3
Pahoittelut myöhäisestä reagoinnista kirjoitukseesi. Viestisi oli hukkunut jonnekin.
Ihmissuhteet ovat vaikein osa-alue ihmisen kehittymisen polulla.
Uskon kuitenkin, että kaikille ihmisille on rakkauden tie odottamassa - ehkä jo seuraavan nurkan takana.
Ehkä sinullekin on käynyt jo näin.
Parasta kauneutta syksyysi
Lämmöllä Johanna