Muita artikkeleita
Ilmiöjohtajuus
Elämme mielenkiintoista aikaa johtajuuden näkökulmasta. Ei aikaakaan kun autoritäärinen johtaminen oli ainoa ja oikea tapa johtaa. Johtajuuden tulisi olla siellä missä on vastuu. Tässä vapautumisen aikana on mennyt puurot ja vellit pahan kerran sopan keitoksi ja vastuu on livahtanut välinpitämättömyyden ja kurittomuuden alle. Toisin sanoen tunteet ovat nousseet pintaan ja johtajuus on jäänyt tunnereaktioiden alle….
Muurinmurtajia ja sillanrakentajia
Kolumni 9.10.2019 Koti-Kajaanissa Elämme ihmiskunnan historiassa mielenkiintoista tunteiden tuuletusaikaa. Niin moni ulkoinen asia elämässämme on muuttumassa: työelämä, ympäristö, ilmastosta puhumattakaan. Nämä muutokset ympärillämme ovat seurausta ihmisen sisäisestä maailmasta. Tämä muutos on tapahtunut vuosikymmenten ajan, nyt nautimme vain muutosten seurauksista. Ensimmäistä kertaa tunteet ovat sallittuja kaikille yhteiskuntaluokasta, uskonnosta, politiikasta, sukupuolesta, iästä tai ihonväristä riippumatta. Tunteet hämmentävät…
Kun suru koskettaa työntekijää
Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa. Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken. Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat…
“Maailma muuttuu ja me ajan kanssa”
muistan mummoni usein sanomat sanat. Etteikö kaikki olekaan valmista, pohdin lapsena. Viimeaikoina sanonta on puhutellut yhä uudelleen ja olen alkanut tarkkailla sitä. Maailma on muuttunut ja edelleen haalimme tekemättömiä töitä ja uuvumme niiden alle. Töitä, joita ei enää ole. Onko meille syntynyt uskomus, että elämäntehtävämme on kantaa taakkoja ja huolia, jotka eivät meille edes kuulu….
Rohkeus kohdata ainutlaatuinen oma itsesi
Kerron sinulle yhden salaisuuden, jos lupaat, ettet kerro kenellekään. Pelkään kuollakseni korkeita paikkoja. Vaikka olen remonttihommia tehnyt, niin telineet ja tikkaat olen suosiolla jättänyt toisille. Minulle tarjoutui mahdollisuus kohdata pelkoni ja käydä Oulun korkeimman asuinrakennuksen katolla – ei siis huteria telineitä, vaan ritiläportaat, josta näkyy suoraan alas!!! Pyysin, että hetki katolle pääsystä ikuistettaisiin ja tällainen…
