Kannatko mummosi taakkaa?

Keskustelin 77-vuotiaan äitini kanssa hänen äitinsä elämästään ja kokemuksista. Olin jo tiennyt pitkään, että äidin äitini kohtaamattomat tunteet vaikuttivat elämässäni juuri nyt.

Olin päättänyt raottaa ovea myös mummoni tunneperimään, josta minulla oli epäilys omien elämäntapahtumien, unien ja itsetutkiskelun myötä. Oikea hetki keskustelulle tuli. Äiti soitti ja alkoi kertoa mielestään merkittävää unta. Oivalsin heti, että nyt oli se hetki.

Se oli tähän mennessä ehkä merkittävin puhelu äidin kanssa koskaan. Puhelun päätyttyä, äidin kommentti: ”Huh sentään, tämähän laittaa pään aivan pyörälle.” Eikä elämä ollutkaan niinkuin hän oli luullut, vaan paljon merkityksellisempi ja syvällisempi kuin se oli hänelle aiemmin näyttäytynyt.”

Keskustelumme päättyi siihen kun molemmat huomasimme, kuinka yksikertainen ja luonnollinen asia oli monimutkaistunut vuosien varrella ja kuinka monta ihmistä oli vuosikymmenien aikana elänyt väärinymmärryksessä. Helpottunut ja vapautunut oli puhelumme anti – samaan aikaan tuntui kuin olisin lähempänä äitiä kuin koskaan aiemmin. Ymmärrys välillämme lisääntyi hetkessä ja ikään kuin näkymättömät solmut avautuivat.

Sinullakin on mahdollista vapauttaa tunneperimästäsi oman elämäsi väärinymmärrykset ja huomata kuinka elämäsi onkaan merkityksellistä ja että sillä on oikeasti tarkoitus.
Lisää aiheesta Tehy-lehden -artikkelista Kannatko mummosi taakkaa?

Muita artikkeleita

  • |

    Tunneviestintä työpaikalla

    Tarkkaile hetken aikaa ympäristösi viestintää, työpaikalla, kotona ja vapaa-aikana harrastuksissa. Mitä kuulet ja millä sävyllä? Sanat, joilla on merkitys ja tunne, josta syntyy työyhteisön ja kodin tunneilmapiiri. Työpaikoilla henkilöstöjohtamisen vaikeus syntyy juuri viestinnän, reaktion ja tulkinnan väärinkäsityksistä. Onko ilmapiiri sellainen kuin tahdot sen olevan? Jos vastasit kyllä, niin älä jatka enää lukemista. Sinun kohdallasi asiat ovat…

  • |

    Rakkauden taikoja

    Varmistithan sinä naimaonnesi ja tulevaisuutesi Juhannuksena? Muistelen joskus nuorena sitoneeni 7 kukkaa heinällä yhteen ja laittaneeni sen tyynyn yöksi alle. Siitäkös heinänuhani pillastui. Kaivosta olisi kuulemma nähnyt tulevan puolison kuvan, mutta silmät rähmällään oli muuranneet ne umpeen. Sulho jäi näkemättä. Nykyisin kävellään juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa.  Millaiseen halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa….

  • Syyllisyys – tie vastuuseen

    Kolumni Koti-Kajaanissa 17.10.2018 Radio työmatkalla kertoi koulukiusaamisesta. Toimittaja puhui lakiuudistuksesta, jonka mukaan kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun. Jopa kurkussani alkoi kuristamaan pienen lapsen puolesta. Aikuiset ymmärtämättöminä ja kykenemättöminä kohdata lapsen pahaa oloa siirtävät tunteen toisaalle ja ratkaisee asian siirtämällä lapsen toiseen kouluun. Mitä jos lapsi syntyessään on tullut auttamaan meitä aikuisia? Mitä jos lapsen tehtävä…

  • Stipendi ja ruusuja opettajalle

    Soitin sunnuntaina -iltana opettaja –ystävälleni. Onnistuin herättämään hänet päiväunilta illalla klo 19. (Luit oikein!) Hän oli lataamassa itseään tulevaan kouluviikkoon – sunnuntai-iltana. Hän kuuluu niihin opettajiin, jolla on rauhallinen ja oppimisesta innostuva luokka. Siltikin hänen on ladattava itsensä uuteen viikkoon. Mitä kuuluu opettajalle, jonka luokka on levoton? Jäin puhelumme jälkeen pohtimaan opettajan työtä menneenä vuonna….

  • Rohkeus kohdata ainutlaatuinen oma itsesi

    Kerron sinulle yhden salaisuuden, jos lupaat, ettet kerro kenellekään. Pelkään kuollakseni korkeita paikkoja. Vaikka olen remonttihommia tehnyt, niin telineet ja tikkaat olen suosiolla jättänyt toisille. Minulle tarjoutui mahdollisuus kohdata pelkoni ja käydä Oulun korkeimman asuinrakennuksen katolla – ei siis huteria telineitä, vaan ritiläportaat, josta näkyy suoraan alas!!! Pyysin, että hetki katolle pääsystä ikuistettaisiin ja tällainen…

  • Tuppisuu vai Ruuneberi?

    ”Puhuminen on hopeaa – vaikeneminen kultaa. Pieni tieto – iso ääni, Iso tieto – pieni ääni. Viisas tietää paljon, mutta puhuu vähän. Puhuu kuin Runeberg.” Näitä sananlaskuja kulttuurissamme riittää. Suomalainen avoimuuden ja puhumisen kulttuuri on ikivanhaa. Kuinka ihmeessä vuorovaikutusta voimme edes kehittää, kun puhumisen kulttuurimme on syvällä solumuistissa. Sananlaskujen myötä niistä on tullut uskomuksia. Ei…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *