Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työpaikalla

TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ

Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä.

Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi.

Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli sotilaista päätti painaa ”vihollisen” piiloon, ymmärtämättä, että ankaruus ja kriittisyys kääntyikin itseään kohtaan. Tuleva sukupolvi molemmissa tapauksissa koki tai aisti tätä ankaruutta.

Näin vanhempiemme kohtaamattomat tunnetaakat, siirtyvät tuleville sukupolville tunneperimänä. Tämä tunneperimä aiheuttaa erilaisia haasteita elämässäsi; ihmissuhdeongelmia, epämääräisiä kehon oireita sekä mielen epätasapainoa.

Tunneperimä näyttäytyy arjessasi myös erilaisina suhtautumisina eri tilanteissa ja asioissa. Esimerkiksi ruokaan suhtautuminen; Syöt enemmän kuin mitä kehosi tarvitsisikaan tai jääkaappisi on täynnä ruokaa, jota et ehdi syödä ennen kuin ne pilaantuvat. Tällaisen toiminnan taustalla voi olla pelko ruuan loppumisesta.

Ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa sekä käyttäytymisessä tunneperimä vaikuttaa merkittävästi. Olet yllättäen tullut valinneeksi kumppanin, joka muistuttaa tavalla tai toisella vanhempaasi. Olet myös voinut valita poikkeuksellisesti täysin erilaisen elämänkumppanin. Jossain vaiheessa kuitenkin havahdut parisuhde haasteisiin, ymmärtämättä että haasteiden taustalla vaikuttavat vanhempienne kohtaamaton tunneperimä. Usein tämä näyttäytyy elämäntilanteessa jossa äiti moittii, isä väheksyy, puoliso mitätöi, lapset pomottelevat ja esimies ei arvosta.

Työelämässä tunneperimä näyttäytyy erilaisten ihmisten kulttuurien rikkau-tena tai toisaalta ristiriidalta, riippuen millainen johtamiskulttuuri työyhteisössä on. Työyhteisön johtamiskulttuuri henkilöityy johdon tai esimiehen persoonan mukaan. Erityisesti kuinka hyväksyvä tai avoin johtamistapa on. Johtamistapaan vaikuttavat puolestaan johtajan oma tunneperimä ja kuinka objektiivisesti hän kykenee suhtautumaan johtamiseensa. Työyhteisössä tunneperimä näyttäytyy kriittisyytenä toisten ja omaa työtä kohtaan, kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä tai ratkaista ongelmia. Toimintatavoissa ja asenteissa tunneperimä on selkeämmin havaittavissa.

Työyhteisössä asialle havahdutaan silloin kun tulos heikkenee ja asiakkaat vähenevät. Useimmiten silloin yrityksissä aletaan muuttamaan ulkoisia tekijöitä; markkinoinnin tehostamista, palvelukonseptin kehittämistä sekä työntekijä-resurssien vähentämistä tai tehostamista. Ne ovat myös tärkeitä toimenpiteitä. Siltikin yhä edelleen työyhteisön sisäinen kehittäminen unohdetaan tai sen merkitystä ei tiedosteta.

Tunneperimästä vapautuminen on prosessi, jossa tulet tietoiseksi millaisesta tunneperimästä sinun kohdallasi lopulta on kysymys. Tiedostaessasi tämän tunteen se on mahdollista muuntua todelliseksi helmeksi, voimavaraksi. Tunneperimän katkaisu lisää vastuullista tunnekäytöstä ja –vuorovaikutusta. Tulevat sukupolvet vapautuvat edellisten sukupolvien tunnetaakoista ja vastuu omasta elämästä lisääntyy. Vihollisen opetus ankaruudesta olikin vastuullisuuden oppiläksy.

 

Muita artikkeleita

  • Painajaista vai toiveunta?

    Entä jos elämä on uni, et ole vain herännyt? Aivan kuten aamuisin heräät kun uni kuolee, samalla tavoin heräät kun elämä kuolee? Jos kuolemaa ei olekaan? Jokainen herääminen aina edellistä voimallisempi ja elämä sen jälkeen yhä aidompaa? Siihen saakka voit päättää elätkö painajaista vai toiveunta – muistaen kuitenkin, että et ole unesi. Maarit Rope –

  • Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen

    Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen Olen saanut harjoitella mummina olemista yli kolmen kuukauden ajan. Ensikosketus pieneen ihmisenalkuun palautti kehooni tutun tunteen vuosikymmenten takaa. Natiseva kiikkutuoli, lämmin ja turvallinen oman mummoni syli ja mummon laulut, joita itse vieläkin hyräilen. Ajattomuuden hetki olivat yhtä aikaa läsnä ja totta, pieni lapsi sylissäni olinkin minä, oman mummoni sylissä. Kehoni…

  • Salatut elämät – sisälläsi

    Salatut elämät palaavat kesätauolta, toimittaja ilmoitti kun ajelin työmatkalta kotiin kajaaniin. Vaihdoin kanavaa. Mieleni ei päässyt kanavasta yhtä helposti irti vaan jäi taas vatuloimaan aihetta. Taisi olla vuosi 2006, kun illan korvassa lapset päivällisen ja pikkukakkosen jälkeen, asemoivat itsensä aikataulullisesti oikeaan aikaan ja jumittuivat television äärelle. Alkoi Salatut elämät, jäin seuraamaan sitä. Kysyin lapsilta mikä…

  • Meditaatiota ja käsien pesua

    Maailmanmeno on jo pitkään ollut “maailmanlopun” meininkiä. Ihmiset hädin tuskin ehtivät hengittämään, kun kaikkialla on niin kiire, että hengityskin on muuttunut pinnalliseksi. Ei ihme, että opettelemme erilaisilla kursseillä läsnäolotaitoja ja hengittämistä, kun ne tuppaavat unohtumaan kaiken kiireen keskellä. Hengitystieoireet ovatkin lisääntyneet vääränlaisista hengitystavoistamme. Astmat ja allergiat siivittävät monen arkea kaikenlaisten inhalaattorien, sumutteiden ja hengitys -apuvälineitten…

  • Pakki sekaisin kuin pontikkapannu

    En ole pontikkaa keitellyt, en liioin maistellut. Kuullut kyllä kuinka käyminen sammutetaan pontikan keitossa. Sama toimii hyvin suolistossakin. Lopeta nyt sitten viimeistään se suklaalla mässäily ja lähde happihyppelylle. “Laiskamato” on suolistosi pahin vihollinen. Elä kurinalaista ja yksinkertaista elämää – se lisää kiitollisuutta elämääsi. Näillä eväillä, jotka muuten löytyvät lähikaupastasi, saat suolistosi parempaan kuntoon: 1. Tipattoman…

  • Isänpäivän aaton ajatuksia

    Oli vuosi 1967, kun istuin isäni sylissä. Kädessä isällä oli Aapiskukko -kirja ja siitä aukeama, jossa oli kolmen kuvan sarjakuva. Hunaja -purkki oli juuttunut Pikku-Nallen päähän. Äiti, sarjakuvassa, joutui rikkomaan hunajapurkin. Ehkä sinäkin muistat tämän vanhan Aapiskukko-kirjan tarinan. Isä luki surullisella äänellä tämän tarinan minulle ja kerta toisensa jälkeen itkin vuolaasti pienen nalle-karhun ja särkyneen…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *