Äiti – onko pakko kasvaa?

Kysyi, terveydenhoitajan mielestä pienikasvuinen, 6 vuotias esikoiseni iltasadun jälkeen. Tiesin aiheen olevan herkkä, koska siitä oli puhuttu päivällä lääkärin tarkastuksessa. Hetken pohdinan jälkeen vastasin hänelle: ei sinun pakko ole kasvaa, mutta kasvat omaan tahtiin kuitenkin. Usko tai älä, vielä senkin jälkeen kun olet jo aikuinen, kasvat vieläkin. Niinkuin pullukaksi? vastasi sanavalmis tyttäreni, joka läpytteli vatsaani.
Tämä kasvukeskustelumme päätyi molempien hersyvään nauruun ja vapautunein mielin tyttäreni pääsi nukkumaan.

Tapahtumasta on kulunut aikaa jo 21 vuotta. En osannut tuolloin kuvitellakaan, mitä tänä päivänä työkseni tekisin. Onneksi en tiennyt, sillä olisin lamaantunut ja masentunut kaikesta siitä millaisia kasvun askeleita olinkaan itse saanut ottaa.

Juuri siksi onkin tärkeä keskittyä vain tähän ainutlaatuiseen hetkeen, joka on totta. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän illusiota tai harhaa. Voit unelmoida unelmasi, mutta eläminen tapahtuu tässä ja nyt. Se alkaa siitä kun kohtaat oman itsesi sellaisena kuin olet. Sen jälkeen unelmasi voi rakentua.

Olen monta kertaa pohtinut ihmisen henkistä kasvua ja kehittymistä. Oivaltanut ja erehtynyt, kokeillut ja kaatunut, noussut ylös ja tajunnut, että kehittyminen on sitä että vanhempana löydämme itsestämme sisäisen lapsen. Tai miehen ja naisen välisessä suhteessa, molemmat löytävät itsestään sekä maskuliinisuuden että feminiinisyyden ja suostuvat yhteiseen kasvuun miehenä ja naisena.

Tätä ajatusta voi laajentaa työhönkin. Ammatillinen kehittyminen ei siis ole vain fyysistä osaamista, vaan myös henkistä. Lääkärin henkinen kehittyminen alkaa silloin kun hän suostuu potilaaksi, opettaja oppilaaksi, esimies työntekijäksi ja niin edelleen.

Kehittyessäsi:
1. valtasuhteet tasapainottuvat ihmissuhteissa
2. asiakas kohdataan aidosti ja hän saa lisäarvoa
3. myötätunto ihmisten välillä lisääntyy

Eikä tämä onnistu, jos kaiken aikaa ruoskit ja piiskaat itseäsi yhtä ankarasti kuin edelliset sukupolvet itseänsä ja lapsiansa konsanaan.
Kasvua ja kehittymistä tapahtuu, vaikket tekisi yhtään mitään. Muistathan kuitenkin olla vastustamatta kehittymistäsi. Kaikki vastustus näyttää tuottavan enemmän kipua ja kärsimystä, niin fyysisesti kehossa, psyykkisesti mielessäsi kuin henkisesti.

Lempeyttä ja hyväksyntää ensin itselle, sitten voit jakaa sitä vapaasti kaikille toisillekin. Tiesithän, että virheet on sallittuja 😉

Muita artikkeleita

  • Kohtaa siellä missä olet – ja tule kohdatuksi

    Se syvyys jolla itsesi tunnet, on se missä voit toisen kohdata. Se tila jossa olet vielä itsellesi läsnä turvallisesti syvenee itsetuntemuksen myötä. Kehollisesti tietoisena ja vastuussa omista tunteistaan. Jos toisen ihmisen tilaan saa tulla, sinne missä hän juuri nyt tarvitsee tukea ja turvaa syntyy paranemista. Jossain siellä missä on aitous, rakkaus, luottamus ja hyväksyntä on…

  • Kun suru koskettaa työntekijää

    Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa.  Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken. Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat…

  • |

    Lama – kehittämisen aika

    Seuraatko median lukuja konkurssiaalloista? Luetko lehtiä, joissa uutiset toitottavat yritysten heikkenevää tilaa? Tiedetään jo, että huonot uutiset lisäävät sen myyntiä. Kuta enemmän seuraat median negatiivisia uutisia, sitä varmemmin turhaudut ja alat alitajuisesti luomaan negatiivisuutta omaan elämääsi ja ympäristöösi. Voisitko valita toisin? Yritykset, jotka hyödyntävät lama-ajan, kouluttavat henkilöstöä ja kehittävät prosessit kuntoon tulevaa nousua varten, ovat…

  • Ilmiöjohtajuus

    Elämme mielenkiintoista aikaa johtajuuden näkökulmasta. Ei aikaakaan kun autoritäärinen johtaminen oli ainoa ja oikea tapa johtaa. Johtajuuden tulisi olla siellä missä on vastuu. Tässä vapautumisen aikana on mennyt puurot ja vellit pahan kerran sopan keitoksi ja vastuu on livahtanut välinpitämättömyyden ja kurittomuuden alle. Toisin sanoen tunteet ovat nousseet pintaan ja johtajuus on jäänyt tunnereaktioiden alle….

  • ”Maailma muuttuu ja me ajan kanssa”

    muistan mummoni usein sanomat sanat. Etteikö kaikki olekaan valmista, pohdin lapsena. Viimeaikoina sanonta on puhutellut yhä uudelleen ja olen alkanut tarkkailla sitä. Maailma on muuttunut ja edelleen haalimme tekemättömiä töitä ja uuvumme niiden alle. Töitä, joita ei enää ole. Onko meille syntynyt uskomus, että elämäntehtävämme on kantaa taakkoja ja huolia, jotka eivät meille edes kuulu….

  • Muurinmurtajia ja sillanrakentajia

    Kolumni 9.10.2019 Koti-Kajaanissa Elämme ihmiskunnan historiassa mielenkiintoista tunteiden tuuletusaikaa. Niin moni ulkoinen asia elämässämme on muuttumassa: työelämä, ympäristö, ilmastosta puhumattakaan. Nämä muutokset ympärillämme ovat seurausta ihmisen sisäisestä maailmasta. Tämä muutos on tapahtunut vuosikymmenten ajan, nyt nautimme vain muutosten seurauksista. Ensimmäistä kertaa tunteet ovat sallittuja kaikille yhteiskuntaluokasta, uskonnosta, politiikasta, sukupuolesta, iästä tai ihonväristä riippumatta. Tunteet hämmentävät…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *