Rohkeutta olla se joka olet

Miten monesti olenkaan onnistunut kadottamaan itseni ja yhtä monta kertaa tehnyt valtavan työn löytääkseni itseni uudelleen. Toistoja on kertynyt vuosien saatossa, tuskin siitäkään valmista tulee. Kuinka helppoa onkaan samaistua toisten tahtoon ja olla samaa mieltä toisten kanssa. Parviäly on loistava työpaikoilla kehittämisen asioissa, kun kaikki ovat sitoutuneita ja heillä on yhteinen tavoite. Ihmissuhteissa parviäly ja ryhmäajattelu kadottaa usein yhteyden omaan itseensä. Ajan ja arjen tullessa suhteeseen huomataankin, ettei kaverin tahtotilan seuraaminen ollutkaan itselle tarkoitettu. Merkityksellistä tässä ajassa onkin, että oivallamme yksilöllisen ajattelun.

Kuinka toisen miellyttäminen saakaan aikaan sen, että alamme sopeuttamaan omaa käyttäytymistä toisen miellyttämiseksi. Toisaalta sitoutuminen sujuu loistavasti. Jopa niin, että selkärankakin menee mutkille.

Välinpitämättömyys puolestaan aiheuttaa sen, että alisuoriudumme niistä tehtävistä, jotka voisivat todellisuudessa vahvistaa ja kehittää itseämme. Toisaalta on tilanteita, jolloin välinpitämättömyydellä suhtautuminen vapauttaa meitä sotkeutumasta sellaisiin asioihin, jotka meille ei todellisuudessa kuulu.

Vastustaminen voi olla omalle kehittymiselle haitaksi jos vastustamme asioita periaatteen tai jonkin uskomuksen vuoksi. Toisaalta vastustamisella on tärkeä tehtävä kun tarvitsemme erottelukykyä valinnoissamme.

On syytä kyseenalaistaa omia suhtautumistapojamme. Mukavuusalueen rajojen ylittäminen auttaa meitä vapautumaan monista väärinkäsityksistä ja uskomuksista. Vaatii rohkeutta olla sellainen, joka olet. Eikä sekään ole itsestään selvyys. Matkan se vaatii kohti itseä, eikä se matka lopu ennen kuin lepäämme tuolla kirkkokankaalla.

Mikä onkaan se mielenkiintoinen mekanismi, joka kuin automaattisesti valitsee puolestasi tavan, jota olet käyttänyt jo vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Se, miten suhtaudut asioihin on valintasi. Voisitko valita toisin?

Tunnetko, että seisot kumppanisi rinnalla tasavertaisena? Kumpi teidän parisuhteessa määrää kaapin paikan? Vai sovitteko yhdessä kaikki kaapit paikoilleen? Onko sinun tahdollasi tilaa parisuhteessasi, vai jäätkö toisen tahdon alle? Otatko sen tilan toisen rinnalla, joka sinulle on tarkoitettu, vai jyräätkö toisen tahdon yli huomaamatta? Mitä jos kannustaisitte toisianne – miten se onnistuisikaan? Ei mitenkään ellet kokeile rohkeasti.

Merkityksellisyyden kokemus työpaikalla syntyy siitä, että sinun mielipiteillä ja tahdon ilmaisuilla on tilaa ja kuuntelevat korvat, jolloin tulet kuulluksi ja ymmärretyksi. Otathan rohkeita askeleita saavuttaaksesi sellaiset olosuhteet työpaikallasi. Älä anna kenenkään rajoittaa sitä. Anna itsellesi lupa olla sellainen kuin olet, kunnioittaen ja arvostaen sekä toisia että itseäsi. Todistuksesi tai asemasi ei tee sinusta arvokkaampaa tai mitättömämpää kuin toinen, jolla on kenties ylemmät tutkinnot kuin sinulla. Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet – rohkeutta olla se joka olet.

Kolumni Koti-Kajaanissa 11.3.2020

Muita artikkeleita

  • |

    Kuka minä olen?

    Kolme kysymystä, jotka ovat siivittäneet aikuisuuttani. Uteliaana ja elämännälkäisenä olen jatkanut kysymysten sarjaa, Mistä tulen ja Minne olen menossa? Ei siis ihme, että sain juuri sellaiset vanhempani joita tarvitsin. Jossain elämäni vaiheessa, olin vakuuttunut syntyneeni väärään perheeseen. Olin valmis vaihtamaan vanhempani toiseen. Ei se ollut silloin mahdollista, onneksi ei vielä tänäänkään. Sillä ihmissuhteet ja erityisesti…

  • Rakkauskirje Miehelle

    En nähnyt Sinua – tunsin Katson sinua, en näe vartaloasi, en arvokasta ammattiasi tai sitä mitä edustat. Näen sydämen, joka on täynnä rakkautta ja myötätuntoa – elämän haavoista syntyneen miehen. Kosketan, näen sinut selvemmin. Arvosi, joita edustat. Kipusi, joita kannat. Nekin, jotka ovat käyneet sinulle tarpeettomiksi. Tunnen haavasi, jotka ovat yhtä minun haavani kanssa. Käteni…

  • Kun suru koskettaa työntekijää

    Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa.  Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken. Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat…

  • |

    “Helevettiin koko mies”

    Tokaisi syvästi uskovainen mummoni kuolinvuoteellaan minulle tasan 36 vuotta sitten. Hän oli sairastanut jo pitkään vähitellen etenevää syöpää, mieli terävänä kuin partaveitsi viimeiseen asti. Loppuajasta hän vain toivoi kuolemistaan. Eräänä päivänä menin katsomaan häntä ja hän sanoi silmät kiinni kivuissaan sydäntä rinnastaan repien, kumpa vain tuo sydän lakkaisi toimimasta. Jatkoin keskustelua: pääset sitten ukin luokse….

  • Kosketus – vuorovaikutuksen tunnekädenjälki

    Me suomalaiset olemme tunnettuja koskemattomuudestamme. Sanan varsinaisessa merkityksessä, vierastamme toisen ihmisen koskettamista. Nykyinen ja tuleva sukupolvi on jo kehittyneempi tässä suhteessa. Sanonta pojasta polvi paranee, toimii tässäkin. Mikä kosketuksesta tekee sitten niin vaikean? Kosketuksessa tulemme lähelle toista, jolloin kohtaamme itsessämme toisen herättämän tunteen. Ja vähä kerralla tulemme näkyväksi itsellemme ja paljastumme. Näin siis tapahtuu, jos…

  • |

    Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työyhteisössä

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *