Rohkeutta olla se joka olet

Miten monesti olenkaan onnistunut kadottamaan itseni ja yhtä monta kertaa tehnyt valtavan työn löytääkseni itseni uudelleen. Toistoja on kertynyt vuosien saatossa, tuskin siitäkään valmista tulee. Kuinka helppoa onkaan samaistua toisten tahtoon ja olla samaa mieltä toisten kanssa. Parviäly on loistava työpaikoilla kehittämisen asioissa, kun kaikki ovat sitoutuneita ja heillä on yhteinen tavoite. Ihmissuhteissa parviäly ja ryhmäajattelu kadottaa usein yhteyden omaan itseensä. Ajan ja arjen tullessa suhteeseen huomataankin, ettei kaverin tahtotilan seuraaminen ollutkaan itselle tarkoitettu. Merkityksellistä tässä ajassa onkin, että oivallamme yksilöllisen ajattelun.

Kuinka toisen miellyttäminen saakaan aikaan sen, että alamme sopeuttamaan omaa käyttäytymistä toisen miellyttämiseksi. Toisaalta sitoutuminen sujuu loistavasti. Jopa niin, että selkärankakin menee mutkille.

Välinpitämättömyys puolestaan aiheuttaa sen, että alisuoriudumme niistä tehtävistä, jotka voisivat todellisuudessa vahvistaa ja kehittää itseämme. Toisaalta on tilanteita, jolloin välinpitämättömyydellä suhtautuminen vapauttaa meitä sotkeutumasta sellaisiin asioihin, jotka meille ei todellisuudessa kuulu.

Vastustaminen voi olla omalle kehittymiselle haitaksi jos vastustamme asioita periaatteen tai jonkin uskomuksen vuoksi. Toisaalta vastustamisella on tärkeä tehtävä kun tarvitsemme erottelukykyä valinnoissamme.

On syytä kyseenalaistaa omia suhtautumistapojamme. Mukavuusalueen rajojen ylittäminen auttaa meitä vapautumaan monista väärinkäsityksistä ja uskomuksista. Vaatii rohkeutta olla sellainen, joka olet. Eikä sekään ole itsestään selvyys. Matkan se vaatii kohti itseä, eikä se matka lopu ennen kuin lepäämme tuolla kirkkokankaalla.

Mikä onkaan se mielenkiintoinen mekanismi, joka kuin automaattisesti valitsee puolestasi tavan, jota olet käyttänyt jo vuosien, jopa vuosikymmenten ajan. Se, miten suhtaudut asioihin on valintasi. Voisitko valita toisin?

Tunnetko, että seisot kumppanisi rinnalla tasavertaisena? Kumpi teidän parisuhteessa määrää kaapin paikan? Vai sovitteko yhdessä kaikki kaapit paikoilleen? Onko sinun tahdollasi tilaa parisuhteessasi, vai jäätkö toisen tahdon alle? Otatko sen tilan toisen rinnalla, joka sinulle on tarkoitettu, vai jyräätkö toisen tahdon yli huomaamatta? Mitä jos kannustaisitte toisianne – miten se onnistuisikaan? Ei mitenkään ellet kokeile rohkeasti.

Merkityksellisyyden kokemus työpaikalla syntyy siitä, että sinun mielipiteillä ja tahdon ilmaisuilla on tilaa ja kuuntelevat korvat, jolloin tulet kuulluksi ja ymmärretyksi. Otathan rohkeita askeleita saavuttaaksesi sellaiset olosuhteet työpaikallasi. Älä anna kenenkään rajoittaa sitä. Anna itsellesi lupa olla sellainen kuin olet, kunnioittaen ja arvostaen sekä toisia että itseäsi. Todistuksesi tai asemasi ei tee sinusta arvokkaampaa tai mitättömämpää kuin toinen, jolla on kenties ylemmät tutkinnot kuin sinulla. Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet – rohkeutta olla se joka olet.

Kolumni Koti-Kajaanissa 11.3.2020

Muita artikkeleita

  • Kun suru koskettaa työntekijää

    Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa.  Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken. Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat…

  • Lapsen oikeus – Aikuisen velvollisuus

    Lastenoikeuksien päivänä pysähdyin kiikkutuoliin pohtimaan lasten oikeutta tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Samaan aikaan media tulvii erilaisia lapsiin kohdistuvia tekoja, jotka näyttäytyvät väkivaltaisuuksina ja väärinkohteluina. Viimeaikaiset uutiset ovat näyttäneet kuinka valtasuhde aikuisen ja lapsen välillä voi näyttäytyä, pääsääntöisesti ei toivotulla tavalla. Toinen valtasuhteessa alistuu ja toinen jyrää toisen, joko fyysisesti, psyykkisesti tai henkisesti. Sen sijaan että…

  • Rakkauden tunnustuksen aikaa

    Elämme ehkä vuoden tärkeintä Rakkauden tunnustuksen aikaa – keskikesän juhlaa. Suomalaisten rakkaus repii rintaa auki, silloin kuin kevään purot alkavat solisemaan. Kevään vihreys varmistaa rakkauden voiman vapautumisen ja rakkauden ilo saa suupielet ylöspäin väkisin. Suuri paradoksi on se, että samaan aikaan kun sydänkeskus avautuu, niin pelko menneisyyden ihmissuhteista ja siellä olleista väärinkäsityksistä ja huonosta kohtelusta…

  • |

    Lama – kehittämisen aika

    Seuraatko median lukuja konkurssiaalloista? Luetko lehtiä, joissa uutiset toitottavat yritysten heikkenevää tilaa? Tiedetään jo, että huonot uutiset lisäävät sen myyntiä. Kuta enemmän seuraat median negatiivisia uutisia, sitä varmemmin turhaudut ja alat alitajuisesti luomaan negatiivisuutta omaan elämääsi ja ympäristöösi. Voisitko valita toisin? Yritykset, jotka hyödyntävät lama-ajan, kouluttavat henkilöstöä ja kehittävät prosessit kuntoon tulevaa nousua varten, ovat…

  • Kannatko mummosi taakkaa?

    Keskustelin 77-vuotiaan äitini kanssa hänen äitinsä elämästään ja kokemuksista. Olin jo tiennyt pitkään, että äidin äitini kohtaamattomat tunteet vaikuttivat elämässäni juuri nyt. Olin päättänyt raottaa ovea myös mummoni tunneperimään, josta minulla oli epäilys omien elämäntapahtumien, unien ja itsetutkiskelun myötä. Oikea hetki keskustelulle tuli. Äiti soitti ja alkoi kertoa mielestään merkittävää unta. Oivalsin heti, että nyt…

  • Tuppisuu vai Ruuneberi?

    ”Puhuminen on hopeaa – vaikeneminen kultaa. Pieni tieto – iso ääni, Iso tieto – pieni ääni. Viisas tietää paljon, mutta puhuu vähän. Puhuu kuin Runeberg.” Näitä sananlaskuja kulttuurissamme riittää. Suomalainen avoimuuden ja puhumisen kulttuuri on ikivanhaa. Kuinka ihmeessä vuorovaikutusta voimme edes kehittää, kun puhumisen kulttuurimme on syvällä solumuistissa. Sananlaskujen myötä niistä on tullut uskomuksia. Ei…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *