Onnistumisen kokemuksia

Kolumni 31.7.2019 Koti-Kajaanissa

Heinäkuun tuulet puhaltavat kesäloman rippeet ja vaihtuvat elokuussa arkiaskareisiin. Keskeneräinen opiskelu tuntui tahmealta lämpiminä kesäpäivinä. Onnistuin siirtämään niitä paljon puhuttuun viimetinkaan. Ilman sitä, moni asia jäisi tekemättä. Tapasimme opiskelukaverini Hannan kanssa tämän viimetingan äärellä. Mitäpä siitä muuta syntyikään kahden opiskelevan yrittäjän ja karjalaisjuurisen naisen kohdatessa kuin rehevän rönsyilevää rupattelua. Pohdimme, tehtävien lomassa, maailman menoa. Kiteytin keskustelumme onnistumisen kokemuksiin.

Moni nuori on tänä kesänä ollut ensimmäisessä työpaikassaan. Millaisia kokemuksia nuorelle siitä jäikään. Sillä on vaikutus, kuinka hän jatkossa motivoituu elämässään. Annoithan työnantajana palautetta nuoren onnistumisesta ja autoit häntä onnistumaan työssään antamalla myös korjaavaa palautetta? Vai annoitko samalla mitalla kun itse sait ensimmäisessä työpaikassa? Miltä se tuntui?

Parisuhteessa toisessa ärsyttää se jota et voi itsessäsi hyväksyä – huomautat siitä usein. Jos tavoitteena on rakentaa suhdetta, voisit kokeilla katsoa sitä, mikä toisessa on hyvää ja josta voit kannustaa. Ärsyttävän ominaisuuden kanssa voit tehdä työtä ja tarkastella tätä hyväksymättömyyttä itsessäsi. Ehkä löydät sieltä jonkin arvokkaan pelkosi, joka on tullut rakkautesi esteeksi. On paljon helpompaa osoittaa toista sormella ja siirtää vastuu omasta pahanolon tunteesta toiselle. Parisuhteen perustehtävä kasvaa yhdessä on kivulias yhdessä olon matka. Tee se toiselle, jota tahtoisit itsellesi tehtävän. Vanha ikiaikainen sanonta vahvistaa rakkautta välillenne ja luo parisuhteessa onnistumisen kokemuksia.

Lasten kanssa tämä on vaikea laji. Vanhemmat ymmärtämättöminä toistavat samaa tai toimivat juuri päinvastoin överiksi saakka, mitä itse ovat lapsuudessaan saaneet. Mieli kulkee vielä historiassa vaikka maailma on aivan eri kuin 20 tai 40 vuotta sitten. Saitko kannustusta vanhemmiltasi? Hyvä jos sait, vanhempasi olivat aikansa edelläkävijöitä.

Vapaalla kasvatuksella taisi sittenkin olla jotain hyvää annettavana. Jos toimit viisaasti, sait palautteen hyvin tehdystä. Mikäli mokasit, turpiin tuli, etkä ehkä toisen kerran tehnyt samaa virhettä. Ellet sattunut joutumaan ”väärään seuraan”, jossa sait palkkion vääryydestäsi.

Parasta mitä omassa työssäsi voit tehdä, on tarjota onnistumisen kokemuksia työkaverillesi. Yksinyrittäjälle tämä voi olla haaste, mutta asiakkaasi lopulta ohjaa toimintaasi onnistumisen kokemuksien äärelle. Tee siis työtä, joka tarjoaa onnistumisen kokemuksia, sillä ruokit omaa työhyvinvointia ja jaksamista pitkälle.

Mikäli toimit vastoin omaa sisäistä arvomaailmaasi, niin ihmissuhteissa kuin työpaikalla, tee rohkeita valintoja ja päätöksiä muuttaa elämääsi palvelemaan omaa arvomaailmaasi. Riippumatta siitä mitä kylillä puhutaan. Suo heille se puhe. Jonain päivänä kyläläisetkin ovat valmiita tekemään rohkeita valintoja, ole esimerkkinä. Elämäsi on sinun ja tahdot varmistaa itsellesi vankan perusta onnistumisen kokemuksille olemalla uskollinen itsellesi ja omalle arvomaailmallesi.

Näillä viimetingan opiskelujen rutistuksilla syntyi jotain sinullekin jaettavaksi. Tehtävätkin tulivat melkein tehtyä. Kiitos Hannalle, odotan innolla seuraavaa viimetinkaa. Tyhjästä syntyy jaettavaa – se on sitä rikkautta, mitä karjalaistaustaiset ihmiset toivat tullessaan Kainuuseen.

Muita artikkeleita

  • Kosketus – vuorovaikutuksen tunnekädenjälki

    Me suomalaiset olemme tunnettuja koskemattomuudestamme. Sanan varsinaisessa merkityksessä, vierastamme toisen ihmisen koskettamista. Nykyinen ja tuleva sukupolvi on jo kehittyneempi tässä suhteessa. Sanonta pojasta polvi paranee, toimii tässäkin. Mikä kosketuksesta tekee sitten niin vaikean? Kosketuksessa tulemme lähelle toista, jolloin kohtaamme itsessämme toisen herättämän tunteen. Ja vähä kerralla tulemme näkyväksi itsellemme ja paljastumme. Näin siis tapahtuu, jos…

  • Isänpäivän aaton ajatuksia

    Oli vuosi 1967, kun istuin isäni sylissä. Kädessä isällä oli Aapiskukko -kirja ja siitä aukeama, jossa oli kolmen kuvan sarjakuva. Hunaja -purkki oli juuttunut Pikku-Nallen päähän. Äiti, sarjakuvassa, joutui rikkomaan hunajapurkin. Ehkä sinäkin muistat tämän vanhan Aapiskukko-kirjan tarinan. Isä luki surullisella äänellä tämän tarinan minulle ja kerta toisensa jälkeen itkin vuolaasti pienen nalle-karhun ja särkyneen…

  • |

    Rakkauden taikoja

    Varmistithan sinä naimaonnesi ja tulevaisuutesi Juhannuksena? Muistelen joskus nuorena sitoneeni 7 kukkaa heinällä yhteen ja laittaneeni sen tyynyn yöksi alle. Siitäkös heinänuhani pillastui. Kaivosta olisi kuulemma nähnyt tulevan puolison kuvan, mutta silmät rähmällään oli muuranneet ne umpeen. Sulho jäi näkemättä. Nykyisin kävellään juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa.  Millaiseen halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa….

  • |

    Työn 4 motivaatiota lisäävää tekijää

    Duunitorin kyselyn mukaan töihin paluu loman jälkeen ahdistaa joka kolmatta. Jatkuva kiire, tekemättömät työt ja huono ilmapiiri merkityksettömyyden kokemus painavat suomalaisia. Voit lukea koko ankean artikkelin tästä. Listasin sinulle kuitenkin 4 työmotivaatioon ja merkityksellisyyden tunteeseen vaikuttavaa tekijää: 1. Vapaus tehdä työtä omalla tavalla, pyri vaikuttamaan ja kehittämään työtäsi niin, että voisit tehdä sen vapaasti 2. Tiedot, taidot ja…

  • Epäitsekäs työ – henkisen hyvinvoinnin ytimessä

    Kolumni Koti-Kajaanissa 6.2.2019 Kaurapuuroaamiainen lapsena aiheutti ylimääräistä tuskaa ruokapöydässä. Epämiellyttävä puuromössö pyöri suussani eikä suostunut alas kurkusta. Äiti ja isä vetosivat tunteisiini: ”Biafran-lapset olisivat iloisia yhdestäkin kaurapuurolautasesta.” Nokkelana työnsin puurolautasen keskelle ruokapöytää ja ilmoitin, että minun puuroannoksen voi lähettää Biafran lapsille. Tästä alkoi yli 50 vuotta kestänyt kaurapuuroallergiani. Teini-ikäisenä olin lähdössä Kibbutsille appelsiinejä poimimaan. Äiti…

  • |

    Kummeneeko asiat kumppania vaihtamalla?

    Työyhteisön ihmissuhteiden ja parisuhteen välillä on vain pieni ero. Molemmat pitävät sisällään tilanteita, joissa käydään samankaltaisia tunnetiloja sekä -prosesseja. Riittämättömyyttä, kyvyttömyyttä ja osaamattomuuttakin. Osittain nämä tunnemekanismit syntyvät ymmärtämättömyydestä ja siitä, ettemme tunne riittävästi itseämme – puhumattakaan kumppaniamme. Ajaudumme umpikujaan – tienhaaraan, jossa on tehtävä valinta – ottaa tai jättää? Kummeneeko tilanne vaihtamalla? Monet jättävät vanhan ja siirtyvät uuteen vapautuneena vanhoista…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *