Kun suru koskettaa työntekijää

Työyhteisöjä on monen kokoisia, mitä isompi työyhteisö, sitä useammin joku työntekijä menettää lähiomaisensa.  Merkitystä on myös sillä, onko läheisen kuolema äkillinen vai parantumattoman sairauden seurausta, jolloin työntekijä on yleensä puhunut läheisensä sairastamisesta ainakin lähimpien työtovereiden kesken.

Työpaikan surumuistaminen on pieni mutta tärkeä ele, joka jää mieleen. Se voi olla kukkalähetys, kirja tai kortti. Läheisimmät työkaverit voivat poiketa surevan kotona. Käynnissä on hyvä muistaa, että menet kuuntelemaan surevan työkaverin kokemuksia. Silloin on tärkeä pidättäytyä omien kokemusten kertomisesta. Muita erityistaitoja ei tarvita, eikä omaa itkua tarvitse pidättää.

Usein miten työntekijä on menetyksen vuoksi ollut sairauslomalla, on hyvä olla yhteydessä ennen hänen töihin palaamistaan. Se helpottaa hänen kynnystä palaamaan työpaikalle. Sureva on koonnut itsensä tullessaan työhön.  Työkaverin ei tarvitse miettiä mitä sanoisi, tärkeää on kuitenkin jotenkin ilmaista osanottonsa, pieni ele esim. silittäminen olkapäästä riittää.

Suru on pitkä matka eikä läheisensä menettänyt ole oma itsensä usein pitkään aikaan. Stressinsietokyky on alentunut, kaikki energia menee työstä selviytymiseen. Sureva ei välttämättä jaksa kiinnostua tavallisista arkipäivän asioista kuten esim. kahvipöytäkeskusteluista. Jokainen ihminen reagoi omalla tavallaan, yksi tarvitsee hiljaisuutta toinen tarvitsee seuraa ja puhuu paljon. Työyhteisö jatkaa kuitenkin arkeaan.

Kun sureva mainitsee jotain tapahtuneesta, on se merkki, että menetyksestä saa puhua.  Puhuminen voi olla vaikeaa etenkin miesvaltaisilla aloilla. Esimies voi osoittaa myötätuntonsa kysymällä silloin tällöin, kuinka voit.

Työpaikalla voi olla ihmisiä, jotka ovat aikaisemmin kokeneet läheisensä menettämisen. He voivat auttaa, jos ovat päässeet eteenpäin omalla surumatkallaan.  Menetyksen itse kokenut ymmärtää, että suruaika on vuoristorataa.  Välillä jaksaa hyvin ja välillä taas suru ottaa valtaansa. Menetyksen aikaisemmin kokenut voi esim kertoa, millaiset asiat häntä ovat auttaneet.

Työ on myös hyväksi surevalle, koska menetyksen kanssa on elettävä koko loppuelämä, eikä surua voi suorittaa urakalla.  Työ antaa lepohetkiä suruun.

Voimia surumatkallesi toivottaa Eini Piirala

 

Muita artikkeleita

  • Johanna Kononow ammentaa ikikaikaista viisautta

    Johanna Kononow ammentaa työhönsä ikiaikaista viisautta Kalevalasta Työhyvinvointikouluttaja Johanna Kononow toimii hyvinvointialan yrittäjänä Kalevala Valmennus -yrityksessä. Yritys on erikoistunut Ihmiseen ja hänen hyvinvointiinsa sekä siihen, kuinka yritys hyötyy työntekijöistä, jotka voivat hyvin. Hän kouluttaa myös Kalevala-valmentajia, ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kanssa omalla persoonallaan ja tietoisena tunnesynteesistä. Koulutus soveltuu oman itsetuntemuksen lisäämiseen, jota kautta saa valmiuksia…

  • |

    Lama – kehittämisen aika

    Seuraatko median lukuja konkurssiaalloista? Luetko lehtiä, joissa uutiset toitottavat yritysten heikkenevää tilaa? Tiedetään jo, että huonot uutiset lisäävät sen myyntiä. Kuta enemmän seuraat median negatiivisia uutisia, sitä varmemmin turhaudut ja alat alitajuisesti luomaan negatiivisuutta omaan elämääsi ja ympäristöösi. Voisitko valita toisin? Yritykset, jotka hyödyntävät lama-ajan, kouluttavat henkilöstöä ja kehittävät prosessit kuntoon tulevaa nousua varten, ovat…

  • Rakkauskirje Miehelle

    En nähnyt Sinua – tunsin Katson sinua, en näe vartaloasi, en arvokasta ammattiasi tai sitä mitä edustat. Näen sydämen, joka on täynnä rakkautta ja myötätuntoa – elämän haavoista syntyneen miehen. Kosketan, näen sinut selvemmin. Arvosi, joita edustat. Kipusi, joita kannat. Nekin, jotka ovat käyneet sinulle tarpeettomiksi. Tunnen haavasi, jotka ovat yhtä minun haavani kanssa. Käteni…

  • |

    Kuka minä olen?

    Kolme kysymystä, jotka ovat siivittäneet aikuisuuttani. Uteliaana ja elämännälkäisenä olen jatkanut kysymysten sarjaa, Mistä tulen ja Minne olen menossa? Ei siis ihme, että sain juuri sellaiset vanhempani joita tarvitsin. Jossain elämäni vaiheessa, olin vakuuttunut syntyneeni väärään perheeseen. Olin valmis vaihtamaan vanhempani toiseen. Ei se ollut silloin mahdollista, onneksi ei vielä tänäänkään. Sillä ihmissuhteet ja erityisesti…

  • Pitkä matka itsensä äärelle

    Valmentajamme Aila Polvinen kantoi taakkanaan edellisten sukupolvien arvoja ja tunteita. Havainnosta alkoi piinallinen tunneperimän tuuletus ja itsensä etsiminen. Ne olivat jo kolmannet yt-neuvottelut samassa työpaikassa. Toimistotyöntekijä Aila Polvinen oli läpeensä kyllästynyt. Niin kypsynyt, että suusta pääsi sammakoita ja hän purki kerrankin kiukkunsa ääneen. Sanoi työkavereiden kuulleen saaneensa tarpeekseen. Hän, joka oli aina ollut kiltti tyttö….

  • Kohtaa siellä missä olet – ja tule kohdatuksi

    Se syvyys jolla itsesi tunnet, on se missä voit toisen kohdata. Se tila jossa olet vielä itsellesi läsnä turvallisesti syvenee itsetuntemuksen myötä. Kehollisesti tietoisena ja vastuussa omista tunteistaan. Jos toisen ihmisen tilaan saa tulla, sinne missä hän juuri nyt tarvitsee tukea ja turvaa syntyy paranemista. Jossain siellä missä on aitous, rakkaus, luottamus ja hyväksyntä on…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *