Muistojen Mummola

Hirsitaloista hurahtanut

Hirsitaloinnostus on varmaan syntynyt minussa jo ennen syntymääni.
Lapsuuden kotini oli hirsitalo, jota isäni peruskorjasi jatkuvasti. Tiilitaloa isä alkoi rakentamaan -60 -70 -luvun vaihteessa. Sitä ennen hän oli purkanut kaksi hirsihevostallia, josta sitten puutavara otettiin uutta taloa varten. Minun rakennusinto ei kuollut, vaikka ruostuneita nauloja sain irrottaakin sankokaupalla.

Mummoni kuoleman jälkeen isä aloitti oman evakkokotinsa peruskorjauksen.
Minä teini-ikäisenä autoin isääni sen minkä kykenin. Mikään ei ollut itsestään selvää, kun vuonna 1948 rakennettua rintamamiestaloa korjattiin.
Seinät olivat eläväiset kuin konsanaan karjalaismummon elämäkin – mutkikkaat ja myötäilevät. Isän tupakan mittaisen tauon aikana pohdimme, kuinka seinät olisi parasta oikaista. Perustukset parhaalla mahdollisella tavalla ja kaikki muutkin mukavuudet saimme ympätyksi vanhaan jo elämää nähneeseen taloon.
Oman kotini ostin 20-vuotiaana. Se oli tietenkin vuonna 1948 rakennettu hirsirunkoinen rintamamiestalo.  Minun mummolani ja äitini koti.
Siinä riitti puuhaa 27 -vuodeksi. Uskalsin ottaa haasteen vastaan, olinhan saanut isäni kanssa harjoitella vanhan korjaamista. Sekin koti oli nähnyt paljon monen perheen tarinoita, joita se oli hirsiinsä kätkenyt. Saatuani sen valmiiksi, olikin aika luopua siitä. Nyt koti onkin kätevän pariskunnan ja heidän lastensa koti, jota hekin rakkaudella laittavat itsensä näköiseksi.

Muistojen Mummola, Kajaanin Koutaniemellä, oli tietysti rakennettu 1948.
Merikotka johdatti tämän talon luokse. Kävimme poikani Juhon kanssa katsomassa ensin ulkoapäin ja myöhemmin ystäväni kanssa sisältä. Talo tuoksui tarinoilta, joita hirret pitivät syvällä hirsien sielussa sisällään. Tarinoita, joita Mummolaan kuuluu. Tahdoin nähdä tämän taloni Muistojen Mummolana, joka oli Karjalaan jäänyt.

Näin talon valmiina koulutuspaikkana Olet enemmän® -kurssilaisille. Vuosia myöhemmin kuulin, ettei kukaan rakennusalan ammattilainenkaan olisi paikkaa alkanut remontoimaan – vaan purkamaan.

Tänään Muistojen Mummolan hoitola tarjoaa erilaisia kehon ja mielen yhdistäviä kehohoitoja. Mummolan pirtti tarjoaa kohtaamisen paikkaa niin työyhteisöille kuin erilaisille työpajoille ja kursseille.

Kaikki jotka ovat Muistojen Mummolassa käyneet, ovat ihastuneet paikan tunnelmaan. Tunnelmaan, josta jokainen voi muistaa tai kuvitella oman mummolansa.

Lämpimästi tervetuloa Muistojen Mummolaan – keskeneräisyyden keskukseen.

Muita artikkeleita

  • Parisuhteen 5 tärkeää näkökulmaa

    Parasta parisuhteessa on yhdessä kasvaminen Oletko koskaan pohtinut miten vanhempiesi suhde näkyy parisuhteessasi? Ei mitenkään – sanot, mutta tarkemmin tutkittuasi, voit löytää jotain samankaltaisuutta, josta et ole tullut aiemmin ajatelleeksi. Ohessa sinulle ja kumppanillesi 5 näkökulmaa, josta voit tutkia omaa parisuhdettasi: 1. Yrität muuttaa kumppania omien toiveitten ja tarpeittesi täyttäjäksi. Etkä sinä tietenkään tahdo muuttaa toista, mutta tarkemmin…

  • Onnistumisen kokemuksia

    Kolumni 31.7.2019 Koti-Kajaanissa Heinäkuun tuulet puhaltavat kesäloman rippeet ja vaihtuvat elokuussa arkiaskareisiin. Keskeneräinen opiskelu tuntui tahmealta lämpiminä kesäpäivinä. Onnistuin siirtämään niitä paljon puhuttuun viimetinkaan. Ilman sitä, moni asia jäisi tekemättä. Tapasimme opiskelukaverini Hannan kanssa tämän viimetingan äärellä. Mitäpä siitä muuta syntyikään kahden opiskelevan yrittäjän ja karjalaisjuurisen naisen kohdatessa kuin rehevän rönsyilevää rupattelua. Pohdimme, tehtävien lomassa,…

  • Anteeksiannon vapauttava voima

    Isäni karjalaissyntyinen evakko, nyt jo edesmennyt tuli mieleeni isänpäivänä – tietenkin. Hän oli juuri ja juuri täyttänyt kuusi, kun ensi kerran Ägläjärveltä piti hevosen kyytiin lähteä kissa kainalossa. Taustalla taivaan kansi loimusi ja jyrisevän pelottava ääni säesti lyhyttä lähtövalmistelua. Kissakin piti jättää sodan armoille. Miltähän 6 -vuotiaasta pojasta tuntui? Isäni pääsi käymään kotikonnuillaan Ägläjärvellä toukokuussa…

  • |

    Psykologisen vyöhyketerapian hoitokokemus

    “Elämässäni oli vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia -avioero, työttömyys, fyysinen sairaus. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tulin Johannan luokse hoitokäynnille. Jännitti, koska en tiennyt mitä tapahtuu. Alkukartoituksen jälkeen aloin Johannan avustuksella hiljalleen purkaa mennyttä elämääni ja löysin itsestäni kipeitä asioita, joita olin miettinyt, mutta en ollut osannut samalla tavalla aikaisemmin sanoittaa. Jo siinä hetkessä huomasin, että jokin…

  • |

    Kuka minä olen?

    Kolme kysymystä, jotka ovat siivittäneet aikuisuuttani. Uteliaana ja elämännälkäisenä olen jatkanut kysymysten sarjaa, Mistä tulen ja Minne olen menossa? Ei siis ihme, että sain juuri sellaiset vanhempani joita tarvitsin. Jossain elämäni vaiheessa, olin vakuuttunut syntyneeni väärään perheeseen. Olin valmis vaihtamaan vanhempani toiseen. Ei se ollut silloin mahdollista, onneksi ei vielä tänäänkään. Sillä ihmissuhteet ja erityisesti…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *