Muistojen Mummola

Hirsitaloista hurahtanut

Hirsitaloinnostus on varmaan syntynyt minussa jo ennen syntymääni.
Lapsuuden kotini oli hirsitalo, jota isäni peruskorjasi jatkuvasti. Tiilitaloa isä alkoi rakentamaan -60 -70 -luvun vaihteessa. Sitä ennen hän oli purkanut kaksi hirsihevostallia, josta sitten puutavara otettiin uutta taloa varten. Minun rakennusinto ei kuollut, vaikka ruostuneita nauloja sain irrottaakin sankokaupalla.

Mummoni kuoleman jälkeen isä aloitti oman evakkokotinsa peruskorjauksen.
Minä teini-ikäisenä autoin isääni sen minkä kykenin. Mikään ei ollut itsestään selvää, kun vuonna 1948 rakennettua rintamamiestaloa korjattiin.
Seinät olivat eläväiset kuin konsanaan karjalaismummon elämäkin – mutkikkaat ja myötäilevät. Isän tupakan mittaisen tauon aikana pohdimme, kuinka seinät olisi parasta oikaista. Perustukset parhaalla mahdollisella tavalla ja kaikki muutkin mukavuudet saimme ympätyksi vanhaan jo elämää nähneeseen taloon.
Oman kotini ostin 20-vuotiaana. Se oli tietenkin vuonna 1948 rakennettu hirsirunkoinen rintamamiestalo.  Minun mummolani ja äitini koti.
Siinä riitti puuhaa 27 -vuodeksi. Uskalsin ottaa haasteen vastaan, olinhan saanut isäni kanssa harjoitella vanhan korjaamista. Sekin koti oli nähnyt paljon monen perheen tarinoita, joita se oli hirsiinsä kätkenyt. Saatuani sen valmiiksi, olikin aika luopua siitä. Nyt koti onkin kätevän pariskunnan ja heidän lastensa koti, jota hekin rakkaudella laittavat itsensä näköiseksi.

Muistojen Mummola, Kajaanin Koutaniemellä, oli tietysti rakennettu 1948.
Merikotka johdatti tämän talon luokse. Kävimme poikani Juhon kanssa katsomassa ensin ulkoapäin ja myöhemmin ystäväni kanssa sisältä. Talo tuoksui tarinoilta, joita hirret pitivät syvällä hirsien sielussa sisällään. Tarinoita, joita Mummolaan kuuluu. Tahdoin nähdä tämän taloni Muistojen Mummolana, joka oli Karjalaan jäänyt.

Näin talon valmiina koulutuspaikkana Olet enemmän® -kurssilaisille. Vuosia myöhemmin kuulin, ettei kukaan rakennusalan ammattilainenkaan olisi paikkaa alkanut remontoimaan – vaan purkamaan.

Tänään Muistojen Mummolan hoitola tarjoaa erilaisia kehon ja mielen yhdistäviä kehohoitoja. Mummolan pirtti tarjoaa kohtaamisen paikkaa niin työyhteisöille kuin erilaisille työpajoille ja kursseille.

Kaikki jotka ovat Muistojen Mummolassa käyneet, ovat ihastuneet paikan tunnelmaan. Tunnelmaan, josta jokainen voi muistaa tai kuvitella oman mummolansa.

Lämpimästi tervetuloa Muistojen Mummolaan – keskeneräisyyden keskukseen.

Muita artikkeleita

  • Salatut elämät – sisälläsi

    Salatut elämät palaavat kesätauolta, toimittaja ilmoitti kun ajelin työmatkalta kotiin kajaaniin. Vaihdoin kanavaa. Mieleni ei päässyt kanavasta yhtä helposti irti vaan jäi taas vatuloimaan aihetta. Taisi olla vuosi 2006, kun illan korvassa lapset päivällisen ja pikkukakkosen jälkeen, asemoivat itsensä aikataulullisesti oikeaan aikaan ja jumittuivat television äärelle. Alkoi Salatut elämät, jäin seuraamaan sitä. Kysyin lapsilta mikä…

  • Syyllisyys – tie vastuuseen

    Kolumni Koti-Kajaanissa 17.10.2018 Radio työmatkalla kertoi koulukiusaamisesta. Toimittaja puhui lakiuudistuksesta, jonka mukaan kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun. Jopa kurkussani alkoi kuristamaan pienen lapsen puolesta. Aikuiset ymmärtämättöminä ja kykenemättöminä kohdata lapsen pahaa oloa siirtävät tunteen toisaalle ja ratkaisee asian siirtämällä lapsen toiseen kouluun. Mitä jos lapsi syntyessään on tullut auttamaan meitä aikuisia? Mitä jos lapsen tehtävä…

  • |

    Kehitä kohtaamistaitoja – ota haltuun omat rajat

    Meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia kohdatuksi tulemisesta niin arjessa kuin työpaikalla. Pieni tarkastelu työpaikan kohtaamistilanteisiin näin loman jälkeen lienee paikallaan.   Työpäivät ovat tulvillaan rajojen ylittämistä Omien rajojen koko liittyy siihen kuinka läheisiä ihmissuhteet ovat. Työpaikalla suhde lähijohtajaan tai johonkin työkaveriin voi olla kovin etäinen, toisen työkaverin tuntuessa läheisemmältä. Yhteistyö useimmiten sujuu helpommin, mitä läheisemmäksi…

  • Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työpaikalla

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • Kaipaus äidin ja isän syliin

    Ihmissuhteet ovat muuttuneet siitä äitiemme ja isiemme liittojen. Puhumisen kulttuuri on tullut ihmissuhteisiin, yhdessä oleminen on lisääntynyt vapaa-ajan lisääntymisen myötä, miesten ja naisten töitä ei enää eritellä. Nainenkin osaa vaihtaa autoon renkaat yhtälailla kuin mies laittaa ruokaa ja siivota. Siltikin parisuhteessa elävät kokevat enemmän yksinäisyyttä kuin koskaan aiemmin. Miksi? Vaikka maailman muutokset vaikuttavat ihmissuhteissammekin, onko…

  • | | |

    Tarvitaanko enää kehityskeskusteluita?

    Miten teidän organisaatiossa pidetään kehityskeskustelut? Unohtuiko kehityskeskustelut etätyöhön siirtymisen yhteydessä?Kiinnostaako enää ketään kehityskeskustelut? Unohtuiko lähijohtajan tavoitteet ja työhyvinvointi? Kehityskeskustelun merkitys on monimuotoinen ja tärkeä sekä työntekijälle että organisaatiolle. Se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja rakentavaan keskusteluun paitsi työntekijän myös lähijohtajan kehittymisestä, tavoitteista ja työhyvinvoinnista. Vahvistuisiko työnantajamielikuva? Kehityskeskustelu auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa työssä. Keskustelu…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *