|

Uuden ajan työelämä -ei pakosta vaan unelmista ja ihmisyydestä käsin

Aloittelin urataipalettani 90-luvun lopussa muutamien viikkojen rykäisyillä koulujen kesälomilla. Silloin ei juurikaan tunnettu etätyökäsitettä vaan erilaiset työnkuvat toteutuivat yrityksen tiloissa, paikan päällä tekemällä. Yhtenä kesänä ohjasin turisteja kotiseutupäivien infopisteellä ja toisena heräsin kuudeksi aamunavetoille.

Pidän vallitsevasta trendistä. Työn toimenkuvaa on mahdollista räätälöidä omaan elämään sopivaksi. Oikeastaan millä tahansa itselleen mieluisalla jutulla, siivouksesta somettamiseen voi ansaita elantonsa. Jos pidät veneilystä, voit hankkia oman paatin ja ajeluttaa sillä asiakkaita lähialueiden vesillä. Näin toimeentulo muodostuu oman intohimon kohteesta. 

Elinkeinon toteuttamisen rajana ovat lähinnä kekseliäisyys sekä uskallus heittäytyä uuteen. Muuttuvassa maailmassa kysyntää on yhä erikoisemmille hyödykkeille sekä palveluille. Koen, että liiketoiminnasta on tullut elämän kokonaisvaltainen osa, jossa jokaisella on mahdollisuus loistaa omalla osaamisalueellaan. Erilaisia koulutuksia, kursseja, jopa ilmaisia materiaaleja on tarjolla laajalti, joten oppia voi kerryttää rajattomasti.  

Ihminen työskentelee elämässään keskimäärin ainakin noin 36 vuotta. Ainoa varma asia on muutos. Jos tänä vuonna olet palkkatyössä, ensi vuonna voit olla siirtynyt yrittäjyyden polulle tai kokonaan uudelle alalle. Kenties kierrät asuntoautolla maailmaa. Työelämässäni tähän saakka keskeisin teema lienee ollut ja on oleva toisen ihmisen kohtaaminen. Harvassa ammatissa ollaan kokonaan omillaan. Vaikka työ tapahtuu etänä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on oltava, jotta rahaa virtaa kassaan. Toisaalta saman alan kollegan vertaistuen merkitystä ei edes voi euroissa määritellä. 

Erilaisuus ja henkilökohtaiset taidot ovat rikkauksia, joiden soisi pääsevän esille, täyteen potentiaaliin. Uskon, että uuden ajan työelämä vastaa koko ajan paremmin tähän tarpeeseen.  Meille jokaiselle löytyy toimi, jossa saamme omana itsenämme toteuttaa sitä kutsumusta, johon meidät on luotu.  

Neljäänkymmeneen ikävuoteen mennessä olen opiskellut kolmeen eri ammattiin. Eikä ole mitenkään tavatonta, että jonon jatkoksi tulisi vielä neljäs tai viides. En ole oikein ikinä tiennyt, mikä minusta tulee isona. Toisaalta nautin tunteesta, että kaikki on mahdollista ja ovet auki. Voin testailla erilaisia toimia nauttien samalla matkasta. Kestohaaveeni on, että jonain päivänä naputtelen läppärillä kirjaimia laiturin nokassa ja voin kutsua sitä työkseni. 

Hilkka Tolonen

Kirjoittaja on oman elämänsä toimitusjohtaja, joka uskoo kutsumukselliseen työelämään
Kuva: Minna Hyvönen, Valokuvaaja Hyvösen Minna

Muita artikkeleita

  • Onnistumisen kokemuksia

    Kolumni 31.7.2019 Koti-Kajaanissa Heinäkuun tuulet puhaltavat kesäloman rippeet ja vaihtuvat elokuussa arkiaskareisiin. Keskeneräinen opiskelu tuntui tahmealta lämpiminä kesäpäivinä. Onnistuin siirtämään niitä paljon puhuttuun viimetinkaan. Ilman sitä, moni asia jäisi tekemättä. Tapasimme opiskelukaverini Hannan kanssa tämän viimetingan äärellä. Mitäpä siitä muuta syntyikään kahden opiskelevan yrittäjän ja karjalaisjuurisen naisen kohdatessa kuin rehevän rönsyilevää rupattelua. Pohdimme, tehtävien lomassa,…

  • | | | | |

    Yrittäjyys, jota vanhempani eivät minulle opettaneet

    En kasvanut yrittäjäkodissa.Lapsuudessani elettiin maailmassa, jossa työpäivä päättyi, kun kello löi neljä. Illat olivat pyhiä: lämmin ruoka, naapurin lapset, arki, jossa työt jäivät työpaikalle. Vanhempani tekivät työnsä hyvin ja tunnollisesti. Lapsena vanhempien keskustelut laskuista ja asuntovelan maksamisesta kuulosti epävarmalta. Halusin jo lapsena tehdä jotain oman rahan ansaitsemisen eteen. Arvostus työtä kohtaan antoi perustan yrittäjyyttä kohtaan….

  • Johanna Kononow ammentaa ikikaikaista viisautta

    Johanna Kononow ammentaa työhönsä ikiaikaista viisautta Kalevalasta Työhyvinvointikouluttaja Johanna Kononow toimii hyvinvointialan yrittäjänä Kalevala Valmennus -yrityksessä. Yritys on erikoistunut Ihmiseen ja hänen hyvinvointiinsa sekä siihen, kuinka yritys hyötyy työntekijöistä, jotka voivat hyvin. Hän kouluttaa myös Kalevala-valmentajia, ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kanssa omalla persoonallaan ja tietoisena tunnesynteesistä. Koulutus soveltuu oman itsetuntemuksen lisäämiseen, jota kautta saa valmiuksia…

  • Syyllisyys – tie vastuuseen

    Kolumni Koti-Kajaanissa 17.10.2018 Radio työmatkalla kertoi koulukiusaamisesta. Toimittaja puhui lakiuudistuksesta, jonka mukaan kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun. Jopa kurkussani alkoi kuristamaan pienen lapsen puolesta. Aikuiset ymmärtämättöminä ja kykenemättöminä kohdata lapsen pahaa oloa siirtävät tunteen toisaalle ja ratkaisee asian siirtämällä lapsen toiseen kouluun. Mitä jos lapsi syntyessään on tullut auttamaan meitä aikuisia? Mitä jos lapsen tehtävä…

  • Rakkauden pyyntöjä ja tunnetaitoja

    Tuskin kukaan on voinut välttyä vihapuheilta viime aikoina. Vihapuheita on eri tavoin koetettu vaientaa. Kuten aikoinaan kasvatuksessa vahvistimme ”Kilttejä tyttöjä” ja näistä ”Kiltin tytön” –syndroomista edelleen kärsitään. Tätä kaavaa toistamme yhä. Monet näistä vihan tukahduttamista ihmisistä kärsivät masennuksesta tai muita psyykkisistä oireista Näemmekö vihapuheen taustaa, joka synnyttää pettymysten sarjan, surun ja kohtaamattoman inhimillisen rakkauden kaipuun….

  • “Maailma muuttuu ja me ajan kanssa”

    muistan mummoni usein sanomat sanat. Etteikö kaikki olekaan valmista, pohdin lapsena. Viimeaikoina sanonta on puhutellut yhä uudelleen ja olen alkanut tarkkailla sitä. Maailma on muuttunut ja edelleen haalimme tekemättömiä töitä ja uuvumme niiden alle. Töitä, joita ei enää ole. Onko meille syntynyt uskomus, että elämäntehtävämme on kantaa taakkoja ja huolia, jotka eivät meille edes kuulu….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *