Pakki sekaisin kuin pontikkapannu

En ole pontikkaa keitellyt, en liioin maistellut. Kuullut kyllä kuinka käyminen sammutetaan pontikan keitossa. Sama toimii hyvin suolistossakin.

Lopeta nyt sitten viimeistään se suklaalla mässäily ja lähde happihyppelylle. “Laiskamato” on suolistosi pahin vihollinen.
Elä kurinalaista ja yksinkertaista elämää – se lisää kiitollisuutta elämääsi.

Näillä eväillä, jotka muuten löytyvät lähikaupastasi, saat suolistosi parempaan kuntoon:

1. Tipattoman tammikuun juoma:
– ¼ tl puhdistamatonta merisuolaa lasilliseen vettä/pv, sekoita ja juo
2. Suoliston rakennusaineet
– 1 rkl hapankaalia tyhjään vatsaan aina ennen ruokailua, siis useita päivän aikana 3 kk:n ajan tai
– 1 tl psylliumia liuota lasilliseen vettä, anna sen turvota 5-10min ajan ja juo
– jätä kotimainen vilja ruokavaliostasi pois, erityisesti vehnä
3. Närästykseen
– ½ tl ruokasoodaa ½ lasi vettä, sekoita ja juo
4. Kehon puhdistaminen munuaisista (nesteen poisto)
– Vähennä sokeria, rasvaa ja valkoisia jauhoja. Lisää ruokavalioosi hyviä rasvoja (oliiviöljyä, kookosöljyä ja voita)
– Persiljavesi: keitä 2 l vettä, lisää 1 nippu persiljaa ja lisää jäähtyneeseen veteen sitruunan mehu. (2 pv:n annos) juo lisäksi puhdasta vettä 1 l/pv (viikon ajan)
– Smoothie: ananasta, omenaa, lehtikaalia ja sellerinvarsi

Puhdasta ja yksikertaista tammikuuta ystäväni
Johanna
Kalevala Valmennus -tiimistä

Muita artikkeleita

  • Päivitä periaatteet

    On jälleen lupausten aika, jotka tammikuun lopulla tuppaavat unohtumaan. Tein oman elämäni inventaarion viime vuodesta. Päädyin tulokseen, etten vielä viime vuonnakaan valmiiksi tullut. Tutkin mitä viime vuonna sain aikaiseksi ja mitä aion jatkaa viime vuodesta. Sen jälkeen millaisiin asioihin tahdon keskittyä tänä vuonna. Luokittelin asiat ensin: Ammatilliset tavoitteet Oman hyvinvointiin liittyvät tavoitteet Omaan henkiseen kasvuun…

  • |

    Onnistuneen kehityskeskustelun 5 askelta

    Onko teidän työpaikan kehityskeskustelut odotettuja vai tuntuuko kehityskeskustelut muodolliselta pakolta? Listasimme onnistuneen kehityskeskustelun 5 asiaa, jotka kannattaa huomioida tulevissa kehityskeskusteluissa. Mikäli kehityskeskustelut ovat teillä palkkaneuvottelut tai loma-ajankohdan selvittämistä varten, kannattaako siihen käyttää aikaa? Kehityskeskustelun tulisi olla linjassa yrityksen strategian ja sen toimintakulttuurin kanssa, jota sillä tavoitellaan. Onnistuneen kehityskeskustelun 5 kohtaa Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittyminen. Työpaikan…

  • |

    Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työyhteisössä

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • “Maailma muuttuu ja me ajan kanssa”

    muistan mummoni usein sanomat sanat. Etteikö kaikki olekaan valmista, pohdin lapsena. Viimeaikoina sanonta on puhutellut yhä uudelleen ja olen alkanut tarkkailla sitä. Maailma on muuttunut ja edelleen haalimme tekemättömiä töitä ja uuvumme niiden alle. Töitä, joita ei enää ole. Onko meille syntynyt uskomus, että elämäntehtävämme on kantaa taakkoja ja huolia, jotka eivät meille edes kuulu….

  • Kohtaa siellä missä olet – ja tule kohdatuksi

    Se syvyys jolla itsesi tunnet, on se missä voit toisen kohdata. Se tila jossa olet vielä itsellesi läsnä turvallisesti syvenee itsetuntemuksen myötä. Kehollisesti tietoisena ja vastuussa omista tunteistaan. Jos toisen ihmisen tilaan saa tulla, sinne missä hän juuri nyt tarvitsee tukea ja turvaa syntyy paranemista. Jossain siellä missä on aitous, rakkaus, luottamus ja hyväksyntä on…

  • Työelämän metataidot

    Työelämän murros on vähintäänkin mielenkiintoinen. Se sama työ, jota tehtiin vielä 5 vuotta sitten, saa tänäpäivänä aikaan kokemuksen tekijässä, ettei hän kykene tekemään työtään samalla tavoin kuin aiemmin. Tekijät uupuvat, kokevat kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunnetta jopa arvottomuutta ja kelpaamattomuutta. Pahimmillaan he alkavat uskomaan, ettei heistä ole enää työelämään. Näistä uutisista olemme saaneet viime aikoina lukea…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *