“Maailma muuttuu ja me ajan kanssa”

muistan mummoni usein sanomat sanat. Etteikö kaikki olekaan valmista, pohdin lapsena. Viimeaikoina sanonta on puhutellut yhä uudelleen ja olen alkanut tarkkailla sitä.

Maailma on muuttunut ja edelleen haalimme tekemättömiä töitä ja uuvumme niiden alle. Töitä, joita ei enää ole. Onko meille syntynyt uskomus, että elämäntehtävämme on kantaa taakkoja ja huolia, jotka eivät meille edes kuulu. Tai toisaalta välinpitämättömästi, ettei ne koske minua koske. Onko syntynyt vääristymä vastuusta, joka näyttäytyy toisten mielipiteen omaksumisena ja sen jälkeen toisten tunteiden kantamisena? Eihän siinä mitään väärää ole, jos tunne on iloa, riemua ja rakkautta. Useimmiten kuitenkin samaistumme toisen mielipiteeseen ja asenteeseen, jotka otamme omaksemme. Siitäkös se soppa sitten syntyykin. Kannamme toisten kiukkua, syyllisyyttä, häpeää ja vastuuttomuutta. Tunnetta, jonka syytä emme useinkaan edes tiedä tai ainakaan koko totuutta asiasta.

Luonnollisesti maailman kehittymisen myötä myös fyysiset teot kehittyvät ja muuttuvat psyykkisiksi ja henkisiksi teoiksi. Pakottavan tekemisen suunta on kääntynyt. Se alkaa vähitellen tekemään enemmän huonoa kuin hyvää – ainakin itsellemme, joka näkyy ankaruutena ja vaatimuksina itseämme kohtaan.

Olemme siirtymässä tekemisen kulttuurista olemisen kulttuuriin.

Fyysinen työ muuttuu vähitellen henkiseksi työksi. Tehtävämme on vapauttaa edellisten sukupolvien näkymättömät taakat, jotta meidän lapsemme voisivat elää vapaampina elämän taakoista.

Näillä ”työmailla” ei enää rakennusnostimia ja -telineitä tarvita. Vaikka yhtä korkealle ja syvälle ihmisen henkisiin ulottuvuuksiin maailma meitä ohjaakin – elämän varmalla ja vaativallakin kädellä. Tekemisestä olemiseen matka on lyhyt ja siksi niin vaikeaa. Olemmehan tottuneet tekemään asioita tavalla, joka näkyy hankaluuksina arjessa – tuttua ja turvallista.

Taikasana on kohtaaminen. Uskallatko kohdata itsesi, nykyhetken ja menneisyytesi sellaisena kuin se on ja löytää elämäsi taikavoimat?

Kohtaa hetki ja tarkkaile elämääsi ja huomaat kuinka kannat toisten mielipiteitä, asenteita ja tunteita. Näiden pohjalta olet luonut maailmasi, joka näyttäytyy juuri niin vaikeana tai helppona kuin ajatuksesi on. Toisaalta olet voinut luoda tulevaisuutesi ajatuksillasi ja ellei se toteudu ajattelemallasi tavalla, petyt ja pääset odotusten, toiveiden ja pettymysten oravanpyörään.

Kohtaaminen toimii yhtä yksinkertaisesti kuin hampaiden pesu, 2 kertaa päivässä – hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Muista vielä, että hampaankoloonkin voi jäädä jotain. Hyväksy sekin.

  1. Hengitä
  2. Hiljenny
  3. Kohtaa
  4. Hyväksy
  5. ja elämäsi taikavoima on käytössäsi

Muita artikkeleita

  • Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työpaikalla

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • Kuka on auttajasi?

    KUKA ON AUTTAJASI?  Olen huomannut lääketieteen ja luontaishoitojen vahvuudet sekä rajoitukset. Olen myös tehnyt havaintoja niiden keinoista auttaa ihmistä hänen ongelmissaan. Motiivit auttaa voivat olla myös erilaiset, riippuen siitä auttajasta kenen luona olet. Olen huomannut myös auttamisen heikkoudet molemmissa auttajakunnissa. Tiedosta, ellei joku lääkäri tai luontaishoitaja juuri sillä hetkellä kykene auttamaan sinua niin kuin toivot,…

  • Kaipaus äidin ja isän syliin

    Ihmissuhteet ovat muuttuneet siitä äitiemme ja isiemme liittojen. Puhumisen kulttuuri on tullut ihmissuhteisiin, yhdessä oleminen on lisääntynyt vapaa-ajan lisääntymisen myötä, miesten ja naisten töitä ei enää eritellä. Nainenkin osaa vaihtaa autoon renkaat yhtälailla kuin mies laittaa ruokaa ja siivota. Siltikin parisuhteessa elävät kokevat enemmän yksinäisyyttä kuin koskaan aiemmin. Miksi? Vaikka maailman muutokset vaikuttavat ihmissuhteissammekin, onko…

  • Isänpäivän aaton ajatuksia

    Oli vuosi 1967, kun istuin isäni sylissä. Kädessä isällä oli Aapiskukko -kirja ja siitä aukeama, jossa oli kolmen kuvan sarjakuva. Hunaja -purkki oli juuttunut Pikku-Nallen päähän. Äiti, sarjakuvassa, joutui rikkomaan hunajapurkin. Ehkä sinäkin muistat tämän vanhan Aapiskukko-kirjan tarinan. Isä luki surullisella äänellä tämän tarinan minulle ja kerta toisensa jälkeen itkin vuolaasti pienen nalle-karhun ja särkyneen…

  • Rohkeus kohdata ainutlaatuinen oma itsesi

    Kerron sinulle yhden salaisuuden, jos lupaat, ettet kerro kenellekään. Pelkään kuollakseni korkeita paikkoja. Vaikka olen remonttihommia tehnyt, niin telineet ja tikkaat olen suosiolla jättänyt toisille. Minulle tarjoutui mahdollisuus kohdata pelkoni ja käydä Oulun korkeimman asuinrakennuksen katolla – ei siis huteria telineitä, vaan ritiläportaat, josta näkyy suoraan alas!!! Pyysin, että hetki katolle pääsystä ikuistettaisiin ja tällainen…

  • Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen

    Joulun lapsi sisälläsi syntyy uudelleen Olen saanut harjoitella mummina olemista yli kolmen kuukauden ajan. Ensikosketus pieneen ihmisenalkuun palautti kehooni tutun tunteen vuosikymmenten takaa. Natiseva kiikkutuoli, lämmin ja turvallinen oman mummoni syli ja mummon laulut, joita itse vieläkin hyräilen. Ajattomuuden hetki olivat yhtä aikaa läsnä ja totta, pieni lapsi sylissäni olinkin minä, oman mummoni sylissä. Kehoni…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *