Ilmiöjohtajuus

Elämme mielenkiintoista aikaa johtajuuden näkökulmasta. Ei aikaakaan kun autoritäärinen johtaminen oli ainoa ja oikea tapa johtaa. Johtajuuden tulisi olla siellä missä on vastuu. Tässä vapautumisen aikana on mennyt puurot ja vellit pahan kerran sopan keitoksi ja vastuu on livahtanut välinpitämättömyyden ja kurittomuuden alle. Toisin sanoen tunteet ovat nousseet pintaan ja johtajuus on jäänyt tunnereaktioiden alle.

Kun tunteet nousevat reaktioiden tasolle, syntyy mielenkiintoinen sekametelisoppa – reaktiota toisen perään, jolloin ”en voi istua kaverin viereen kun hän kävelee väärän värisillä saappailla”. Toiminta halvaantuu ja syntyy mitä kummallisimmista tilanteista kokemuksia kiusaamisesta tai kiusatuksi tulemisesta, väärinkäsityksiä, tulkintoja ja siitä seuraavia oletuksia.

Tästä puolestaan joissakin tapauksissa seuraa kolmannen johtajan ilmestymistä areenalle – ammattiyhdistys –auttajat. Siinä alkaakin mielenkiintoiset neuvottelut tunteiden – vallan sekä mielihalujen maailmassa, jossa tekeminen väistämättä jää toissijaiseksi.

Tunnistatko työpaikallasi jotain tämänkaltaista? Ellet, unohda mitä juuri luit ja elä onnellisena työyhteisössä, jossa vuorovaikutus, toisen kunnioittaminen ja huomioiminen ovat toiminnan perustana. Mikäli kuitenkin tunnistat jotain samankaltaisuutta työyhteisössäsi suosittelen jatkamaan lukemista.

Tänä päivänä tarvitsemme taitoja, joista ei puhuttu aikana, jolloin autoritäärinen johtaminen oli ainoa tapa johtaa. Silloin joku toinen päätti puolestamme, teki valintamme ja laati säännöt, joita noudatimme. Helppoa ja yksikertaista – aivot vain narikkaan, rukkaset käteen ja toimeksi.

Tässä muuttuvassa maailmassa, tänä päivänä joudumme ottamaan itse vastuun päätöksistämme ja valinnoistamme ja se vaatii jokaiselta uusia itsensä johtamisen –taitoja. Emme oppineet näitä taitoja kotona, koulussa saatikka työpaikoilla – elämä ihmissuhteineen työpaikoilla ja arjessa tarjoaa meille jokaiselle toimivan itsensä johtamisen alustan. Siinä sotkeudumme välillä monenlaisiin tilanteisiin ja tunteisiin, jotka menevät sekaisin kuin sekametelisoppa konsanaan. Johda siinä sitten itseäsi, arjessa kotona tai työpaikalla.

Ehkä juuri siksi ihmissuhteissamme syntyy haavoja, kun puolustamme omia toimintatapoja ja varjopuolia niin voimakkaasti, ettemme kykene näkemään sitä ainutlaatuista ja arvokasta itseämme, puhumattakaan varjopuoliemme mahdollisuuksista. Todellisuudessa varjopuolesi ovatkin sitä potentiaalia, jonka ottamalla käyttöösi valjastat sitä hyvää jonka olet piilottanut tunnelukkojesi alle.

Sisätautilääkäri Lee Lipsenthal, on sanonut ”Oma varjomme on paljon vapauttavampi kuin kukaan meistä voi kuvitella, eikä lainkaan niin järkyttävää kuin pelkäämme.”

Rohkaisen sinua tutkimaan, arvostelun sijaan, elämäsi tilanteita mahdollisuuksina oppia ja kasvaa ihmisenä. Tunnista tilanteesta tai tapahtumasta noussut tunne, ilman reaktiota, lepää tunteessa – se tekee sinulle ja kasvullesi hyvää. Juuri nyt kevään heräämisen aikaan – rakkaus rinnassa herää ja auttaa sinua oman kasvusi äärelle. Ihanaa ja rakkauden täyttämää kevättä Sinulle <3

 

 

Muita artikkeleita

  • |

    Työhyvinvointikoulutusta tytölle miesten maailmassa

    Tänä päivänä kuulen keskustelua naisten arvostamisesta työyhteisöissä. Ohessa oma kokemukseni 80-luvulta miesten maailmassa. Olin ensimmäisessä oikeassa työpaikassa ja innoissani siitä. Elettiin vuotta 1981, olin tuolloin 17-vuotias, joten minulla ei ollut vielä ajokorttia. Ensimmäinen työpäivä oli tutustumista toimistotehtäviin ja kirjoituskoneeseen. Onneksi meillä kotona oli kirjoituskone, jolla olin kirjoitellut omaksi ilokseni. Toisena työpäivänä sain tehtäväksi sain viedä…

  • Rohkeutta olla se joka olet

    Miten monesti olenkaan onnistunut kadottamaan itseni ja yhtä monta kertaa tehnyt valtavan työn löytääkseni itseni uudelleen. Toistoja on kertynyt vuosien saatossa, tuskin siitäkään valmista tulee. Kuinka helppoa onkaan samaistua toisten tahtoon ja olla samaa mieltä toisten kanssa. Parviäly on loistava työpaikoilla kehittämisen asioissa, kun kaikki ovat sitoutuneita ja heillä on yhteinen tavoite. Ihmissuhteissa parviäly ja…

  • |

    “Helevettiin koko mies”

    Tokaisi syvästi uskovainen mummoni kuolinvuoteellaan minulle tasan 36 vuotta sitten. Hän oli sairastanut jo pitkään vähitellen etenevää syöpää, mieli terävänä kuin partaveitsi viimeiseen asti. Loppuajasta hän vain toivoi kuolemistaan. Eräänä päivänä menin katsomaan häntä ja hän sanoi silmät kiinni kivuissaan sydäntä rinnastaan repien, kumpa vain tuo sydän lakkaisi toimimasta. Jatkoin keskustelua: pääset sitten ukin luokse….

  • |

    Kehitä kohtaamistaitoja – ota haltuun omat rajat

    Meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia kohdatuksi tulemisesta niin arjessa kuin työpaikalla. Pieni tarkastelu työpaikan kohtaamistilanteisiin näin loman jälkeen lienee paikallaan.   Työpäivät ovat tulvillaan rajojen ylittämistä Omien rajojen koko liittyy siihen kuinka läheisiä ihmissuhteet ovat. Työpaikalla suhde lähijohtajaan tai johonkin työkaveriin voi olla kovin etäinen, toisen työkaverin tuntuessa läheisemmältä. Yhteistyö useimmiten sujuu helpommin, mitä läheisemmäksi…

  • Johanna Kononow ammentaa ikikaikaista viisautta

    Johanna Kononow ammentaa työhönsä ikiaikaista viisautta Kalevalasta Työhyvinvointikouluttaja Johanna Kononow toimii hyvinvointialan yrittäjänä Kalevala Valmennus -yrityksessä. Yritys on erikoistunut Ihmiseen ja hänen hyvinvointiinsa sekä siihen, kuinka yritys hyötyy työntekijöistä, jotka voivat hyvin. Hän kouluttaa myös Kalevala-valmentajia, ihmisiä, jotka työskentelevät ihmisten kanssa omalla persoonallaan ja tietoisena tunnesynteesistä. Koulutus soveltuu oman itsetuntemuksen lisäämiseen, jota kautta saa valmiuksia…

  • | | |

    Tarvitaanko enää kehityskeskusteluita?

    Miten teidän organisaatiossa pidetään kehityskeskustelut? Unohtuiko kehityskeskustelut etätyöhön siirtymisen yhteydessä?Kiinnostaako enää ketään kehityskeskustelut? Unohtuiko lähijohtajan tavoitteet ja työhyvinvointi? Kehityskeskustelun merkitys on monimuotoinen ja tärkeä sekä työntekijälle että organisaatiolle. Se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja rakentavaan keskusteluun paitsi työntekijän myös lähijohtajan kehittymisestä, tavoitteista ja työhyvinvoinnista. Vahvistuisiko työnantajamielikuva? Kehityskeskustelu auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa työssä. Keskustelu…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *