Miksi työuupumus toistuu?

Oma työuupumus havahdutti poikkeustila-aikana. Se hetki kun asiakkaat katosi, jatkoin tekemistä asenteella: “Ensin työ, sitten huvi.” Hakkasin päätä seinään ja yritin, kunnes uuvuin totaalisesti. Nukuin puolet vuorokaudesta siihen 2-3 päiväunet, nivelet oireilivat, suolisto toimi silloin kun sattui ja kun toimi, niin sattui. Kilpirauhasarvoni sai lääkärin ehdottamaan lääkitystä – en ottanut, sillä halusin kokeilla vyöhyketerapiaa yhdessä testipohjaisen ravitsemuksen kanssa, joka kohdallani toimi erityisen hyvin.

Moni ajattelee työuupumuksen johtuvan liiallisesta työmäärästä, kiireestä tai huonosta johtamisesta. Ne voivatkin olla merkittäviä syitä, jotka toimivat triggerinä työuupumukseen, mutta ne eivät aina selitä sitä, miksi osa ihmisistä uupuu yhä uudelleen – jopa työpaikkaa vaihtaessaan.

Toistuvan työuupumuksen taustalla on usein jotain syvempää kuin työn määrä, työkaverit tai esihenkilö. Jopa syvempää kuin työkavereiden toimintamallit tai esihenkilön johtamistaito.

Työpaikka vaihtuu – toimintamalli ei

Moni kertoo, että uusi työ tuntui aluksi helpottavalta. Työyhteisö oli parempi, esihenkilö kannustavampi ja työtehtävät mielekkäämpiä. Silti muutaman vuoden kuluttua historia alkoi toistaa itseään.

Miksi?

Koska mukanasi kulkivat samat ajattelumallit, tunnereaktiot ja toimintatavat sekä MINÄKUVA.

• Tarve miellyttää muita.
• Vaikeus sanoa ei.
• Vastuun kantaminen muidenkin puolesta.
• Pelko epäonnistumisesta, riittämättömyyden tunteesta tai jopa osaamattomuudesta.
• Usko siihen, että oma arvo täytyy ansaita tekemällä enemmän.

Nämä eivät synny työpaikalla. Ne ovat usein rakentuneet paljon aikaisemmin.

Uupumus ei ala kalenterista vaan mielestä

Työuupumus alkaa harvoin siitä hetkestä, kun kalenteri täyttyy.

Se alkaa siitä hetkestä, kun ihminen alkaa ohittaa omat rajansa ja tarpeensa.

Kun oma arvo perustuu suorituksiin, lepo alkaa tuntua laiskuudelta.
Kun hyväksyntää haetaan auttamalla muita, omat tarpeet jäävät sivuun.
Kun vaikeita tilanteita ja päätöksiä vältellään viimeiseen asti, kuormitus kasvaa näkymättömästi.

Ulospäin ihminen näyttää sitoutuneelta. – Sisäisesti hän on jo pitkään kuluttanut itseään loppuun ja kadottaen samalla yhteyden itseensä.

Ylisukupolvinen tunneperimä voi vahvistaa kuormitusta

Monet uskomukset eivät ole syntyneet omien kokemustemme kautta.

Ne voivat siirtyä sukupolvelta toiselle.

• “Ensin työ, sitten huvi.” – Työ ei lopu koskaan, joten silloin huvin määrä jää vähäiseksi.
• “Pärjää yksin.” – Avun pyytämisen vaikeus, antamisen ja vastaanottamisen vaikeus
• “Meidän asioita, ei kerrota toisille.” – Puhumattomuus lisää arvailuja, tulkintoja, jotka johtavat väärinkäsityksiin.
• “Tunteita ei näytetä.” – Inhimillinen työelämä jää taustalle.

Nämä voivat olla aikanaan auttaneet selviytymään, mutta nykyisessä työelämässä ne voivat estää palautumista ja avun pyytämistä.

Työuupumuksesta voi oppia

Työuupumus ei ole epäonnistuminen.

Se voi olla pysäyttävä viesti siitä, että nykyinen tapa ajatella, toimia ja suhtautua itseensä ei enää palvele.

Toipuminen ei tarkoita pelkästään lepoa.

Se tarkoittaa myös uudenlaisen suhteen rakentamista itseensä, päivitettyjä toimintamalleja ja minäkuvaa sekä suhdetta itseen..

Kun itsetuntemus vahvistuu, ihminen oppii tunnistamaan omat rajansa, tarpeensa ja kuormitustekijänsä aiemmin. Samalla muuttuu minäkuva, tapa tehdä työtä, kohdata ihmisiä ja johtaa itseään.

Silloin työuupumuksen kierre voidaan katkaista – ei vain hetkeksi, vaan pysyvästi!
Muutos ei synny kirjoja lukemalla. Kokemuksellinen valmennus Kohtaava ammattilainen® -Premium valmennus vahvistaa minäkuvaasi, itsesi johtamisen taitoja sekä tuo selkeyttä elämääsi.

Katso Kohtaava ammattilainen® valmennuksesta lisää tästä