| | |

Padotun vihan 5 vaikutusta

Inspiroiduin edellisestä suru -blogistani kirjoittamaan vihasta, joka kuuluu myös tunnetabuihin. Meitä on kasvatettu kilteiksi ja sopeutuviksi sekä kuuliaiseksi kansalaiseksi. Yhteiskunnassa puhutaan vihapuheen tukahduttamisesta. Mitä se oikeasti on ja miten se vaikuttaa?
Tulkinnat noista kasvatuksen ja yhteiskunnan rajoituksista ovat mitä moninaisimmat, jotka ovat saattaneet myös vaikuttaa osaltaan omaan pahoinvointiimme. Kykymme ilmaista rohkeasti omia mielipiteitä ja kyseenalaistaa asioita, on onnistuttu tulkitsemaan viha-puheiksi, vaikkei se sitä olekaan. Oman tahdon ilmaisun olemme ulkoistaneet ympäristöömme ja olemme suostuneet maailman tunteen ohjaamiksi, jonka johdosta olemme menettäneet kykymme asettaa turvallisia rajoja. Yhteys itseemme ja omaan hyvinvointiin sekä terveen vihan tunteen sanoitus on lyhyt, mutta erityisen pätevä “Ei”.

Kohtaamaton ja tukahdutettu viha voi aiheuttaa ihmisessä monenlaisia fyysisiä, emotionaalisia, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka voivat ilmetä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Viha on luonnollinen tunne, mutta sen tukahduttaminen estää sen terveen ja identiteettiä vahvistavan työstämisen, mikä voi johtaa seuraaviin vaikutuksiin:

  1. Emotionaaliset vaikutukset:
    • Krooninen ärtyneisyys: Tukahdutettu viha voi purkautua jatkuvana lyhytpinnaisuutena tai ärtyneisyytenä pienistä asioista.
    • Masennus: Viha voi kääntyä sisäänpäin, mikä voi johtaa alakuloon, itsesyytöksiin tai arvottomuuden tunteeseen.
    • Katkeruus ja kauna: Käsittelemätön viha voi kertyä ja muuttua pitkäaikaiseksi katkeruudeksi, joka myrkyttää ihmissuhteita ja elämänasennetta.
  2. Fyysiset vaikutukset:
    • Stressireaktiot: Viha pitää kehon kroonisessa stressitilassa, mikä nostaa kortisolitasoja ja voi heikentää immuunijärjestelmää.
    • Somaattiset oireet: Tukahdutettu viha voi ilmetä fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, lihasjännityksenä, vatsavaivoina, unihäiriöinä tai kroonisena väsymyksenä.
    • Sydän- ja verisuoniongelmat: Pitkittynyt viha voi lisätä verenpainetta ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
  3. Psyykkiset vaikutukset:
    • Itsetunnon heikkeneminen: Viha voi johtaa itsensä syyttelyyn tai tunteeseen, että omat tunteet eivät ole oikeutettuja, mikä nakertaa itsetuntoa.
    • Kognitiiviset haasteet: Keskittymisvaikeudet, muistiongelmat tai päätöksenteon vaikeudet voivat lisääntyä, koska viha vie henkistä energiaa.
    • Passiivis-aggressiivinen käyttäytyminen: Viha voi purkautua epäsuorasti esimerkiksi sarkasmina, manipulointina tai hiljaisena kohteluna.
  4. Käyttäytymisvaikutukset:
    • Räjähdysherkkyys: Tukahdutettu viha voi purkautua yllättävinä raivokohtauksina, jotka ovat suhteettomia tilanteeseen nähden.
    • Päihteiden käyttö: Jotkut saattavat yrittää vaimentaa vihaa alkoholin, huumeiden tai muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden avulla.
    • Ihmissuhdeongelmat: Viha voi johtaa konflikteihin, etääntymiseen tai luottamuksen menetykseen ihmissuhteissa.
  5. Pitkäaikaiset vaikutukset:
    • Emotionaalinen etäisyys: Ihminen voi vetäytyä ihmissuhteista tai tuntea kyvyttömyyttä kokea läheisyyttä.
    • Krooninen katkeruus: Viha voi juurtua syvälle, mikä estää elämäniloa ja uusien mahdollisuuksien näkemistä.
    • Psyykkinen uupumus: Jatkuva vihan tukahduttaminen kuluttaa henkisiä voimavaroja ja voi johtaa burn out -tyyppiseen tilaan.

Miten vihaa voi työstää?

  • Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen: Viha on tärkeä tunnistaa ja nimetä. Sen ilmaiseminen terveellä tavalla, esimerkiksi puhumalla tai kirjoittamalla, voi auttaa.
  • Fyysinen purkautuminen: Liikunta, kuten juoksu, nyrkkeily tai jooga, voi auttaa purkamaan vihan aiheuttamaa jännitystä.
  • Tukiverkosto: Luotettavien ihmisten kanssa keskustelu voi auttaa purkamaan vihaa ja saamaan uusia näkökulmia.
  • Mielenhallintatekniikat: Meditaatio, mindfulness tai hengitysharjoitukset voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja käsittelemään vihaa rakentavasti.
  • Ammattiapu: Terapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia tai vihanhallintaterapia, voi auttaa ymmärtämään vihan syitä ja käsittelemään sitä.
  • Valmennus: Vahva viha sisällämme odottaa tarvetta saada ilmaista itseä ja että ihminen itsessään tulisi kohdatuksi omana itsenään eikä tunteen hyväksymättömyyden kautta.

Kohtaamaton ja tukahdutettu viha ei katoa itsestään, vaan se voi kertyä ja aiheuttaa merkittäviä haasteita hyvinvoinnille. Sen käsittely vaatii tietoista työtä, mutta se voi vapauttaa energiaa ja parantaa elämänlaatua.

Muita artikkeleita

  • |

    Johtaminen on valinta

    Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Randy Gagea. Hän kertoi aiheesta, että johtaminen on valinta. Sekös pisti kriittisen mieleni pohtimaan inhimillisen johtamisen näkökulmasta tarkastella moista väitettä. Inhimillisen johtamisen näkökulmia on viisi. Ensimmäinen niistä on itsensä johtaminen. Jos Randy on sitä mieltä, että johtaminen on valinta, täytyy itsensä johtaminen olla myös valinta. Itsensä johtaminen syntyy kurinalaisuudesta, tahdon…

  • |

    Tunneviestintä työpaikalla

    Tarkkaile hetken aikaa ympäristösi viestintää, työpaikalla, kotona ja vapaa-aikana harrastuksissa. Mitä kuulet ja millä sävyllä? Sanat, joilla on merkitys ja tunne, josta syntyy työyhteisön ja kodin tunneilmapiiri. Työpaikoilla henkilöstöjohtamisen vaikeus syntyy juuri viestinnän, reaktion ja tulkinnan väärinkäsityksistä. Onko ilmapiiri sellainen kuin tahdot sen olevan? Jos vastasit kyllä, niin älä jatka enää lukemista. Sinun kohdallasi asiat ovat…

  • Kosketuksen voima työpaikalla

    Tiedämme jo millainen muutosvoima kosketuksella on. Luontaishoitajana olen saanut nähdä miten  eheytyminen on mahdollista kivun ja kärsimyksen vapautuessa.  Lapsi kehittyäkseen tarvitsee kosketusta. Tiedämme senkin, millainen kosketus saa lapsen rikkoutumaan ja mikä tekee sen ehjäksi. Koskettajan rakkauden määrä lasta kohtaan määrittää osan siitä millainen minäkuva lapselle syntyy.  Tiedämme senkin, että voimme koskettaa sanoilla toisiamme. Onko viesti…

  • | |

    Kehityskeskustelut on pidetty ja mikään ei muutu

    Onko tämä tuttu ilmiö teidän työpaikalla? Tarvitaanko enää kehityskeskusteluita? Kehityskeskustelut on käyty.Lomakkeet on täytetty.Tavoitteet on kirjattu. Silti arki jatkuu usein aivan samalla tavalla kuin ennenkin. Moni esihenkilö tunnistaa tämän tunteen: “Keskustelu oli ihan asiallinen, mutta mikään ei oikeasti muuttunut.” Ongelma ei ole siinä, etteikö kehityskeskusteluja käytäisi.Ongelma on siinä, mitä keskustelussa oikeasti tapahtuu – ja mitä…

  • |

    Maailman lopusta – Maailman rauhaan

    Ylen juttu 8.9. Saulin kommentista sai monen mielen syöksykierteeseen. Luin jutun useampaan kertaan ja yhä mitä useammin luin, sen varmempi olin siitä, että kaikki on hyvin. En tarkoita sitä, etteikö tulisi olla hereillä maailman asioille tai että asiaa tulisi jotenkin vähätellä, vaan sitä, että meitä on nyt viimeiset kolme vuotta peloteltu jos minkäkin laisilla asioilla. Seurasin…

  • | | |

    Työkyky syntyy tasapainosta Työkyvyn ylläpitämisestä puhutaan usein fyysisen terveyden, liikunnan tai palautumisen näkökulmasta. Nämä ovatkin tärkeitä, mutta yhtä lailla työssä jaksamiseen vaikuttaa sisäinen tasapaino – eli se, miten tunnistamme ja käsittelemme omia tunteitamme suhteessa ulkoiseen maailmaan. Miksi ulkoinen ja sisäinen tunne menevät sekaisin? Jokainen meistä altistuu päivittäin valtavalle määrälle viestejä ja vaikutteita: uutisvirtoja, työpaikan ilmapiiriä,…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *