| |

5 elämän osa-aluetta, johon tunneperimä vaikuttaa

Mitä jos kaikki mitä sinun elämässäsi on nyt, onkin sinun vanhempien ja esivanhempien aikaansaamaa?

Se, että tiedostat vanhempiesi ja esivanhempiesi vaikutuksen elämässäsi, on tärkeä asia. Vasta silloin sinä voit vaikuttaa siihen, kuinka paljon he vaikuttavat sinun elämässäsi. Kuinka monessa eri osa-alueessa ylisukupolvinen tunneperimä vaikuttaa, on meille yleensä tuntematonta. Listasin sinulle viisi näkökulmaa, jotka korostavat esi- ja isovanhempien sekä vanhempien valintojen vaikutusta elämässämme:

1. Geneettinen perimä

Fysiologiset ominaisuudet: Geneettinen perimä vaikuttaa fyysisiin piirteisiimme, kuten ulkonäköön, terveydentilaan ja alttiuteen sairauksille. Esivanhempien geenit määrittävät monia biologisia ja fyysisiä ominaisuuksia, jotka olemme perineet.

Kognitiiviset ja emotionaaliset piirteet: Geenit voivat myös vaikuttaa kognitiivisiin kykyihimme, temperamenttiimme ja tunne-elämäämme. Esivanhempien perimä voi vaikuttaa esimerkiksi älykkyyteen, luovuuteen ja emotionaaliseen vakauteen.

2. Kulttuurinen perintö

Arvot ja uskomukset: Esi- ja isovanhemmat ovat siirtäneet eteenpäin kulttuurisia arvoja, uskomuksia ja perinteitä. Nämä voivat sisältää uskonnollisia uskomuksia, eettisiä periaatteita ja moraalisia arvoja, jotka muovaavat tapaa, jolla näemme maailman ja toimimme siinä.

Kulttuuriset käytännöt: Kuinka suhtaudumme kulttuurillisiin käytänteisiin ja perinteisiin tulevat sukulinjoistamme. Kulttuuriset perinteet, kuten juhlapyhät, ruokaperinteet ja tavat, ovat usein periytyneet sukupolvelta toiselle ja vaikuttavat arkeemme ja yhteisölliseen identiteettiimme. 

3. Perheen historia ja kokemukset

Sukupolvien tarinat: Perheen historia ja tarinat vaikuttavat identiteettiimme ja käsitykseemme omista juuristamme. Esi- ja isovanhempien kokemukset, kuten sotakokemukset, maahanmuutto tai muut merkittävät tapahtumat, voivat muokata perheen dynamiikkaa ja arvoja.

Elämänkokemusten siirtyminen: Traumat, menetykset ja menestykset, joita esivanhemmat ovat kokeneet, voivat siirtyä seuraaville sukupolville ja vaikuttaa siihen, miten käsittelemme omia haasteitamme ja saavutuksiamme.

4. Sosioekonominen asema

Taloudellinen perintö: Esivanhempien taloudellinen asema ja varallisuus voivat vaikuttaa merkittävästi elämämme mahdollisuuksiin ja resurssien saatavuuteen. Tämä sisältää koulutuksen, asuinpaikan ja taloudellisen turvallisuuden. 

Sosiaalinen asema: Esi- ja isovanhempien yhteiskunnallinen asema ja verkostot voivat vaikuttaa meidän sosiaaliseen asemaamme ja verkostoihimme. Sosiaaliset yhteydet ja perheen maine voivat avata tai sulkea ovia monilla elämänalueilla.

5. Käyttäytymismallit ja kasvatus

Kasvatusmenetelmät: Vanhemmat usein kasvattavat lapsensa samalla tavalla kuin heidät itsensä kasvatettiin, vaikka valitsisimme toimia ja käyttäytyä toisin kuin vanhempamme, joten esi- ja isovanhempien kasvatusmenetelmät vaikuttavat välillisesti myös meihin. Tämä voi sisältää kurinpidon, opetetut arvot ja perheen dynamiikan.

Käyttäytymismallien periytyminen: Tavat, tottumukset ja asenteet, joita olemme oppineet vanhemmiltamme ja he taas omilta vanhemmiltaan, siirtyvät sukupolvelta toiselle. Nämä mallit voivat koskea esimerkiksi suhtautumista työhön, kommunikaatiota ja kykyä/halua ratkaista ongelmia. 

Kiteytettynä

Esi- ja isovanhempien vaikutus elämäämme on monitahoinen ja syvällinen. Geneettinen perimä määrittää fyysisiä ja emotionaalisia ominaisuuksiamme, kulttuurinen perintö muokkaa arvojamme ja uskomuksiamme, perheen historia ja kokemukset vaikuttavat identiteettiimme, sosioekonominen asema vaikuttaa elämämme mahdollisuuksiin ja käyttäytymismallit sekä kasvatusmenetelmät muokkaavat tapaamme toimia ja ajatella. Näiden näkökulmien ymmärtäminen voi auttaa meitä tiedostamaan, kuinka syvästi olemme yhteydessä esivanhempiimme ja kuinka heidän perintönsä muokkaa elämäämme tänä päivänä.

Muita artikkeleita

  • | | |

    Tarvitaanko enää kehityskeskusteluita?

    Miten teidän organisaatiossa pidetään kehityskeskustelut? Unohtuiko kehityskeskustelut etätyöhön siirtymisen yhteydessä?Kiinnostaako enää ketään kehityskeskustelut? Unohtuiko lähijohtajan tavoitteet ja työhyvinvointi? Kehityskeskustelun merkitys on monimuotoinen ja tärkeä sekä työntekijälle että organisaatiolle. Se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja rakentavaan keskusteluun paitsi työntekijän myös lähijohtajan kehittymisestä, tavoitteista ja työhyvinvoinnista. Vahvistuisiko työnantajamielikuva? Kehityskeskustelu auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa työssä. Keskustelu…

  • |

    Tunneviestintä työpaikalla

    Tarkkaile hetken aikaa ympäristösi viestintää, työpaikalla, kotona ja vapaa-aikana harrastuksissa. Mitä kuulet ja millä sävyllä? Sanat, joilla on merkitys ja tunne, josta syntyy työyhteisön ja kodin tunneilmapiiri. Työpaikoilla henkilöstöjohtamisen vaikeus syntyy juuri viestinnän, reaktion ja tulkinnan väärinkäsityksistä. Onko ilmapiiri sellainen kuin tahdot sen olevan? Jos vastasit kyllä, niin älä jatka enää lukemista. Sinun kohdallasi asiat ovat…

  • |

    Työelämä kaipaa päivitettyjä ajattelu- ja toimintamalleja

    Työelämän tarpeet ovat muuttuneet viime vuosina enemmän kuin koskaan aiemmin. Teollistumisen aikana 60-luvulla laitettiin pellot pakettiin ja maanviljelijät lähtivät tehtaille töihin. Ajattelu ja toimintatavat muuttuivat. Täältä Kainuusta lähdettiin Ruotsiin Volvon -tehtaalle. Näyttää siltä, että työtä on tänä päivänä niin paljon, ettei sitä ehditä tekemään. Joudumme rekrytoimaan yli rajojen työvoimaa. Työ tuskin on lisääntynyt, mutta työtä…

  • |

    ”Helevettiin koko mies”

    Tokaisi syvästi uskovainen mummoni kuolinvuoteellaan minulle tasan 36 vuotta sitten. Hän oli sairastanut jo pitkään vähitellen etenevää syöpää, mieli terävänä kuin partaveitsi viimeiseen asti. Loppuajasta hän vain toivoi kuolemistaan. Eräänä päivänä menin katsomaan häntä ja hän sanoi silmät kiinni kivuissaan sydäntä rinnastaan repien, kumpa vain tuo sydän lakkaisi toimimasta. Jatkoin keskustelua: pääset sitten ukin luokse….

  • |

    Jokaisessa suhteessa on eron ainekset

    Mihin kiinnität huomiosi parisuhteessasi, siihen mikä teitä erottaa vai siihen mikä tuntuu erottavan teitä? Huomiomme on luontaisesti kiinnittynyt joko siihen mikä teitä erottaa tai mitä en voi hyväksyä toisessa. Oli parisuhteessa mikä ongelma tahansa, ratkaisu löytyy yksinkertaisesti ongelmasta. Ei mistään ja kenestäkään asianomaisesta – vaan yksikertaisesti on kohdattava tilanne sellaisena kuin se on. Tunnistettava tunne, joka…

  • |

    Onnistuneen kehityskeskustelun 5 askelta

    Onko teidän työpaikan kehityskeskustelut odotettuja vai tuntuuko kehityskeskustelut muodolliselta pakolta? Listasimme onnistuneen kehityskeskustelun 5 asiaa, jotka kannattaa huomioida tulevissa kehityskeskusteluissa. Mikäli kehityskeskustelut ovat teillä palkkaneuvottelut tai loma-ajankohdan selvittämistä varten, kannattaako siihen käyttää aikaa? Kehityskeskustelun tulisi olla linjassa yrityksen strategian ja sen toimintakulttuurin kanssa, jota sillä tavoitellaan. Onnistuneen kehityskeskustelun 5 kohtaa Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittyminen. Työpaikan…

2 Kommenttia

    1. Hei Irene,

      Kiitos viestistäsi ja erittäin osuvasta kysymyksestäsi. Ylisukupolvinen tunneperimän työstämisen vaikeus on siinä, ettemme kykene käsittelemään vain yhtä osa-aluetta kerrallaan, jotta se toisi muutosta asiaan. Voimme hyvin siitä keskustella, mutta muutosta ei pääse syntymään, koska tunnelukko on kokemus, jota ei voi kattavasti selittää.

      Psykosynteesi -viitekehys tarjoaa mahdollisuuden itseoivallukseen, kun sopiva harjoitus kyseisen tunnelukon työstämiseen on löytynyt. Harjoitukset vaikuttavat ”sanojen tuolla puolella”, kokemuksen ja tunteen tasoilla, joita ei voi selittää. Harjoitus vaikuttaa kaikkiin näihin osa-alueisiin vapauttaen sen yhden osa-alueen kaikista osa-alueista.

      Harjoituksen jälkeen syntyvä oivallus auttaa meitä ymmärtämään juurisyitä tarkemmin. Kuten Jari Sarasvuo on sanonut: ”Viisaus syntyy kokemuksen jälkeisestä pohdinnasta.” Tätä tarkoittaa työstäminen ja tunteen kohtaaminen, joka avaa ymmärryksen ja oivalluksen. Tämän johdosta kasvumme ja kehityksemme on jatkuvaa prosessointia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *