9 Väärinkäsitystä tunneperimästä

Kuulen päivittäin kuinka ihmiset kertovat työstäneensä tunneperimäänsä. Samaan aikaan he kertovat olevansa toistuvasti samassa työuupumuksen tilassa tai parisuhdekeskustelut kiertävät milloin kotitöiden ja raha-asioiden kiivaissa keskusteluissa.
Nämä sokeat pisteet alitajunnassamme, joita emme koskaan tule kyseenalaistaneeksi, toistuvat työstämättömästä tunneperimästä. Eikä siinä sinänsä ole mitään väärää tai oikeaa, on vain hyväksyttävä se tosiasia, että elämässä toistuu myös ne ei niin miellyttävät asiat.
Kun avaan keskustelun tunneperimästä lähes kaikki, valmentajat, insinöörit, lakimiehet ja lääkärit, yritysjohtajat, esihenkilöt, opettajat ja kotiäidit ja -isät vannovat toimivansa eri tavoin kuin vanhempansa ja ovat KÄSITELLEET tunneperimänsä ja juuri siksi he toimivat eri tavoin kuin vanhempansa. Tämä on suurin väärinkäsitys, mikä tunneperimän työstämiseen liittyy.
Houkutus toimia ja käyttäytyä toisin, on valtavan suuri, kun vanhempien toimintamalli ärsyttää. Se on helppo tapa muuttaa toimintamallia ja pääsemme sillä ärsytyksen energialla eteenpäin.
Suhtautumistavan muutos luo uusia tunteita työstettäväksi, joka sinällään on askel kohti muutosprosessia, joka kestää.
Ajattelutavan muutos on jo astetta lähempänä, jos tunnistamme, kokisimme ja työstämme ajattelun taustalla olevan tunteen ja sen alla olevat tarpeemme. Silloin olemme todella lähellä tunneperimän muutosta.
Tunneperimää EI ole työstetty silloin kun päätämme toimia, käyttäytyä, ajatella tai suhtautua toisin kuin vanhempamme.
Listasin Sinulle joitakin väärinkästityksiä tunneperimään liittyen:
1. Ylisukupolvinen tunneperimä tarkoittaa vain traumoja.
Yleisessä keskustelussa ylisukupolvinen tunneperimä yhdistetään usein vain negatiivisiin ilmiöihin, kuten traumoihin, vaikeisiin perhesuhteisiin tai elämänhallinnan ongelmiin. Todellisuudessa tunneperimään kuuluu myös positiivisia asioita, kuten selviytymiskeinoja, arvoja, perinteitä ja vahvuuksia, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle.
2. Tunneperimä on muuttumaton.
Moni ajattelee, että tunneperimä on pysyvä osa ihmistä, johon ei voi vaikuttaa. Tosiasiassa ylisukupolvisia malleja voi tunnistaa, ymmärtää ja työstää ja näin ollen muuttaa. Tämä vaatii tietoisuutta, reflektointia ja kohtaamista, johon tarvitsemme ulkopuolista tukea, mutta muutos on mahdollinen. Yksin työstäminen se on lähes mahdoton!
3. Tunneperimä siirtyy vain lapsuudessa.
Vaikka lapsuus on merkittävä vaihe tunneperimän siirtymisessä, vaikutus ei rajoitu siihen. Sukupolvien välinen vuorovaikutus jatkuu läpi elämän, ja opimme vanhemmiltamme ja läheisiltämme myös aikuisena. Lisäksi tunteet ja käyttäytymismallit, arvot ja asenteet sekä suhtautumistavat voivat siirtyä laajemmin suvussa, ei vain vanhemmilta lapsille.
4. Ylisukupolvinen tunneperimä siirtyy vain perheen sisällä.
Vaikka perheellä on usein keskeinen rooli tunneperimän siirtymisessä, myös yhteiskunta, kulttuuri ja historialliset tapahtumat vaikuttavat. Esimerkiksi sota, lama, köyhyys tai muuttoliike voivat jättää jälkensä kollektiivisiin tunnekokemuksiin, jotka heijastuvat yksilöiden elämään.
5. Ylisukupolvinen tunneperimä on aina tiedostettua.
Tunneperimä siirtyy pääsääntöisesti alitajuisesti, ilman että sukupolvet tai yksilöt tiedostavat siirtävänsä tiettyjä tunteita, ajatusmalleja tai käyttäytymistapoja eteenpäin. Näiden tiedostamattomien mallien ymmärtäminen ja purkaminen voi kuitenkin auttaa rikkomaan haitallisia kaavoja ja rakentamaan tietoisesti parempia suhteita.
6. Tunneperimä liittyy sanattomaan viestintään.
Kaikki ylisukupolvinen tunneperimä ei siirry sanojen tai tarinoiden kautta. Eleet, ilmeet, tunteiden ilmaisemisen tavat ja jopa vaikeneminen voivat välittää tunteita ja kokemuksia sukupolvien yli. Tämä sanaton viestintä on vähintään yhtä merkityksellistä kuin ääneen lausutut tarinat.
7. Tunneperimä voi ilmetä epäsuorasti valinnoissa ja mieltymyksissä.
Ylisukupolvinen tunneperimä voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset tekevät elämänvalintoja, kuten uran, ihmissuhteiden tai jopa asumisympäristön suhteen. Esimerkiksi perheen tai suvun kokemat epäonnistumiset voivat ohjata tekemään tiedostamattomasti päätöksiä, vaikka niistä ei olisi koskaan puhuttu ääneen.
8. Tunneperimän ymmärtäminen ei vahvista resilienssiä
Tunneperimän ymmärtäminen auttaa tunnistamaan sukupolvien yli siirtyneet ajatus- ja käyttäytymismallit, mikä vahvistaa itsetuntemusta ja tunnetaitoja. Kun ihminen tiedostaa, mitkä reaktiot kumpuavat perityistä kokemuksista, hän voi vapautua rajoittavista uskomuksista ja kohdata muutokset joustavammin. Tämä lisää resilienssiä, sillä ihminen oppii käsittelemään vastoinkäymisiä tietoisemmin ja löytämään voimavaroja haastavissakin tilanteissa.
9. Tunneperimä on työstetty, kun päätämme toimia, käyttäytyä, ajatella tai suhtautua toisin kuin vanhempamme
Tunneperimän työstämisen ydin on siinä, että tunnistamme sukupolvien yli siirtyneet ajattelumallit ja reaktiotavat, mutta emme enää toimi niiden ohjaamina tiedostamattamme. Tämä puolestaan tarkoittaa kyseisen tunteen kohtaamista ja kokemista, jonka jälkeen muutos tapahtuu luonnollisesti, kun siihen välittyy myötätunto, joka tekee tunnehaavasta vahvuutta, aitoa iloa ja rakkautta. Työstetty tunneperimä näkyy arjessa siinä, että reagoimme haastaviin tilanteisiin joustavammin ja omien arvojemme mukaisesti. Kun vanhat reaktiomallit eivät enää määritä meitä, olemme vapautuneet tunneperimän tiedostamattomasta vaikutuksesta ja voimme rakentaa omaa, itsenäistä elämäämme.
Tunneperimän työstämisen jälkeen avaudumme ymmärtämään itseämme uusista näkökulmista. Reflektointitaidot kehittyvät ja pääsemme siihen “Ikiaikaisen viisauden” äärelle, josta Kalevalakin kirjoittaa. Tämä viisaus on sukupolvien ketjussa syntynyttä syvää ymmärrystä elämää kohtaan. Viisautta, jota ei opita lukemalla, aivojen avulla, vaan ymmärtämällä syvällä sydämessämme ja intuitiolla.
Kun ihminen oppii tiedostamaan ja työstämään tunneperimäänsä, se tuo mukanaan vahvemman itsetuntemuksen ja kyvyn kohdata vaikeita tilanteita sekä ratkaista itse oman elämän haastavia tilanteita. Tämä prosessi voi auttaa muuttamaan kielteisiä kaavoja ja hyödyntämään tunneperimän vahvuuksia omassa elämässä ja ihmissuhteissa.
Lopuksi:
Ylisukupolvinen tunneperimä on moniulotteinen ja merkityksellinen ilmiö, joka vaikuttaa ihmisiin ja perhesuhteisiin monin tavoin. Sen ymmärtäminen voi avata uusia mahdollisuuksia kasvuun, itseymmärrykseen ja ylisukupolvisten mallien tiedostavaan muuttamiseen.
Tunneperimän monimuotoisuuden ymmärtäminen avaa uusia näkökulmia niin omaan elämään kuin ihmissuhteisiin. Sen tarkastelu voi olla sekä vapauttavaa että voimaannuttavaa, tarjoten keinoja kasvaa irti vanhoista malleista ja luoda omia, terveempiä tapoja toimia.
Tunneperimän työstämisen viitekehyksenä on Psykosynteesi (R. Assagioli), joka pitää ihmisen tässä muuttuvan maailman mukana. (W. Pratt.)