|

Johtaminen on valinta

Olin pari viikkoa sitten kuuntelemassa Randy Gagea. Hän kertoi aiheesta, että johtaminen on valinta. Sekös pisti kriittisen mieleni pohtimaan inhimillisen johtamisen näkökulmasta tarkastella moista väitettä.

Inhimillisen johtamisen näkökulmia on viisi. Ensimmäinen niistä on itsensä johtaminen. Jos Randy on sitä mieltä, että johtaminen on valinta, täytyy itsensä johtaminen olla myös valinta.

  1. Itsensä johtaminen syntyy kurinalaisuudesta, tahdon sekä käyttämättömän potentiaalin hyödyntämistä. Kaikki itsensä johtamisen ilmenee paitsi rekrytoinnissa kuin myös tunne- ja kohtaamistaidoissa. Näiden lisäksi palautteen antamisessa. Lähinnä siitä näkökulmasta miten palaute annetaan niin, että johtaminen luo kasvua ja kehittymistä. Se on valinta. Kannustaminen ja sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen liittyy seuraavaan inhimillisen johtamisen tasoon. Miten se tehdään niin, että saavutetaan tavoitteet ja sille asetetut tulokset? Se on valinta.
  2. Ihmisen johtaminen luo merkityksen tekemiselle. Työssäni tapaan tekijöitä ja työpaikkoja, joissa työn merkityksellisyys on, toimialasta riippumatta, on hukassa. Miten luoda merkitys tekemiselle? Sekin vaikuttaa valinnalle, otetaanko ja miten huomioidaan  työn merkityksellisyys johtamisessa? Tasapuolinen kohtelu ei tarkoita, että kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin samalla tavalla. Se tarkoittaa sitä, että kukin työntekijä tulisi läsnäolevana kohdatuksi, se luo paitsi merkityksellisyyden tunteen ja kukin henkilö saa kokemuksen kohdatuksi tulemisesta yksilönä. Valintoja kaikki.
  3. Tiimin johtaminen edellyttää johtajalta kykyä asettaa tavoitteita ja mitä enemmän tiimiläiset voivat itse vaikuttaa tekemiseensä, sitä parempia tuloksia saavutetaan. Toisaalta johtaja voi valita itse asettaa tavoitteet ja määritellä miten sinne päästään. Kumpi tapa sitten onkin toivottuihin tuloksiin johtava, sekin on valinta.
  4. Organisaation johtaminen edellyttää johtajalta kykyä paitsi nähdä syy-seuraussuhteita myös tulevaisuuden visioita. Luonnollisesti johtaminen tavoitteiseen ja siihen liittyviin tuloksiin. Verkostossa toimiminen puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia uusiin näkökulmiin sekä yhteistyökumppanuuksiin. Vaikuttaa siltä, että nämäkin ovat valintoja, joita johtajat joutuvat päättämään omassa toiminnassaan.Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sopivilla resursseilla ovat seurausta johtamisen valinnoista, jotka tuottavat tuloksia, joko toivottuja tai ei toivottuja.
    Johtaminen niinkuin lopulta kaikki elämässä vaikuttavat olevan valintoja. Kyse on ennemmin kuinka tietoisia valintoja ne ovat. Mitä tietoisempi johtaja on itsensä johtamisesta, sitä kehittyneempää johtamista hän tarjoaa työntekijöilleen.

Muita artikkeleita

  • Pitkä matka itsensä äärelle

    Valmentajamme Aila Polvinen kantoi taakkanaan edellisten sukupolvien arvoja ja tunteita. Havainnosta alkoi piinallinen tunneperimän tuuletus ja itsensä etsiminen. Ne olivat jo kolmannet yt-neuvottelut samassa työpaikassa. Toimistotyöntekijä Aila Polvinen oli läpeensä kyllästynyt. Niin kypsynyt, että suusta pääsi sammakoita ja hän purki kerrankin kiukkunsa ääneen. Sanoi työkavereiden kuulleen saaneensa tarpeekseen. Hän, joka oli aina ollut kiltti tyttö….

  • Tahdon kehittymisen 5 tärkeää merkitystä

    Miksi tahdon kehittyminen on niin tärkeää ja merkityksellista?Kuten kuvassa näkyy, kaksi alinta askelta ovat selviytyjän ja uhrin portaat. Uskon, että monet meistä ovat istuneet näilläkin portailla. Toivottavasti et kuitenkaan liian pitkään tai ainakaan jumittunut noille portaille.Tahto on kuin kipinä sisälläsi, joka antaa sinulle voiman tulla sellaiseksi kuin olet. Toivon, että tästä viestistä saat kipinän toimia…

  • Onnistumisen kokemuksia

    Kolumni 31.7.2019 Koti-Kajaanissa Heinäkuun tuulet puhaltavat kesäloman rippeet ja vaihtuvat elokuussa arkiaskareisiin. Keskeneräinen opiskelu tuntui tahmealta lämpiminä kesäpäivinä. Onnistuin siirtämään niitä paljon puhuttuun viimetinkaan. Ilman sitä, moni asia jäisi tekemättä. Tapasimme opiskelukaverini Hannan kanssa tämän viimetingan äärellä. Mitäpä siitä muuta syntyikään kahden opiskelevan yrittäjän ja karjalaisjuurisen naisen kohdatessa kuin rehevän rönsyilevää rupattelua. Pohdimme, tehtävien lomassa,…

  • |

    “Helevettiin koko mies”

    Tokaisi syvästi uskovainen mummoni kuolinvuoteellaan minulle tasan 36 vuotta sitten. Hän oli sairastanut jo pitkään vähitellen etenevää syöpää, mieli terävänä kuin partaveitsi viimeiseen asti. Loppuajasta hän vain toivoi kuolemistaan. Eräänä päivänä menin katsomaan häntä ja hän sanoi silmät kiinni kivuissaan sydäntä rinnastaan repien, kumpa vain tuo sydän lakkaisi toimimasta. Jatkoin keskustelua: pääset sitten ukin luokse….

  • Työyhteisö on tunneyhteisö

    Työyhteisö on tunneyhteisö Työyhteisön tunneilmapiiri rakentuu yhteisössä toimivista ihmisistä. Jokainen persoona omalta osaltaan joko rakentaa tai hajottaa toiminnallaan työyhteisöä. Roolit voivat vaihdella tilanteesta riippuen. On tärkeä tiedostaa, että muutoksessa epäterveet toimintatavat täytyy purkaa. Vain siten luodaan pohja terveemmälle työyhteisölle. Jokaisen toiminnan taustalla on ajatus ja jokaisen ajatuksen taustalla on tunne. Kun toiminta on negatiivinen, on…

  • Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työpaikalla

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *