Muistojen Mummola

Hirsitaloista hurahtanut

Hirsitaloinnostus on varmaan syntynyt minussa jo ennen syntymääni.
Lapsuuden kotini oli hirsitalo, jota isäni peruskorjasi jatkuvasti. Tiilitaloa isä alkoi rakentamaan -60 -70 -luvun vaihteessa. Sitä ennen hän oli purkanut kaksi hirsihevostallia, josta sitten puutavara otettiin uutta taloa varten. Minun rakennusinto ei kuollut, vaikka ruostuneita nauloja sain irrottaakin sankokaupalla.

Mummoni kuoleman jälkeen isä aloitti oman evakkokotinsa peruskorjauksen.
Minä teini-ikäisenä autoin isääni sen minkä kykenin. Mikään ei ollut itsestään selvää, kun vuonna 1948 rakennettua rintamamiestaloa korjattiin.
Seinät olivat eläväiset kuin konsanaan karjalaismummon elämäkin – mutkikkaat ja myötäilevät. Isän tupakan mittaisen tauon aikana pohdimme, kuinka seinät olisi parasta oikaista. Perustukset parhaalla mahdollisella tavalla ja kaikki muutkin mukavuudet saimme ympätyksi vanhaan jo elämää nähneeseen taloon.
Oman kotini ostin 20-vuotiaana. Se oli tietenkin vuonna 1948 rakennettu hirsirunkoinen rintamamiestalo.  Minun mummolani ja äitini koti.
Siinä riitti puuhaa 27 -vuodeksi. Uskalsin ottaa haasteen vastaan, olinhan saanut isäni kanssa harjoitella vanhan korjaamista. Sekin koti oli nähnyt paljon monen perheen tarinoita, joita se oli hirsiinsä kätkenyt. Saatuani sen valmiiksi, olikin aika luopua siitä. Nyt koti onkin kätevän pariskunnan ja heidän lastensa koti, jota hekin rakkaudella laittavat itsensä näköiseksi.

Muistojen Mummola, Kajaanin Koutaniemellä, oli tietysti rakennettu 1948.
Merikotka johdatti tämän talon luokse. Kävimme poikani Juhon kanssa katsomassa ensin ulkoapäin ja myöhemmin ystäväni kanssa sisältä. Talo tuoksui tarinoilta, joita hirret pitivät syvällä hirsien sielussa sisällään. Tarinoita, joita Mummolaan kuuluu. Tahdoin nähdä tämän taloni Muistojen Mummolana, joka oli Karjalaan jäänyt.

Näin talon valmiina koulutuspaikkana Olet enemmän® -kurssilaisille. Vuosia myöhemmin kuulin, ettei kukaan rakennusalan ammattilainenkaan olisi paikkaa alkanut remontoimaan – vaan purkamaan.

Tänään Muistojen Mummolan hoitola tarjoaa erilaisia kehon ja mielen yhdistäviä kehohoitoja. Mummolan pirtti tarjoaa kohtaamisen paikkaa niin työyhteisöille kuin erilaisille työpajoille ja kursseille.

Kaikki jotka ovat Muistojen Mummolassa käyneet, ovat ihastuneet paikan tunnelmaan. Tunnelmaan, josta jokainen voi muistaa tai kuvitella oman mummolansa.

Lämpimästi tervetuloa Muistojen Mummolaan – keskeneräisyyden keskukseen.

Muita artikkeleita

  • Rohkeutta olla se joka olet

    Miten monesti olenkaan onnistunut kadottamaan itseni ja yhtä monta kertaa tehnyt valtavan työn löytääkseni itseni uudelleen. Toistoja on kertynyt vuosien saatossa, tuskin siitäkään valmista tulee. Kuinka helppoa onkaan samaistua toisten tahtoon ja olla samaa mieltä toisten kanssa. Parviäly on loistava työpaikoilla kehittämisen asioissa, kun kaikki ovat sitoutuneita ja heillä on yhteinen tavoite. Ihmissuhteissa parviäly ja…

  • Kallen kokemus kohtaamisen ammattilaisen koulutuksessa

    Sain puhelun perjantaina ja liikuttunut miesääni tahtoi jakaa oman tarinansa Olet enemmän® -kohtaamisen ammattilaisen korttikoulutuksesta. Liikutuin, sillä moni ei ole tahtonut jakaa kokemuksiaan, vaan pitää ne asiat tiukasti itsellään. Tahdon huutaa maailmalle, mitä elämässäni on muuttunut koulutuksessasi, hän jatkoi. Tässä sinulle Kallen tarinan luettavaksi, hänen luvallaan: Kalle on 45-vuotias toimitusjohtaja, joka oli käynyt syksyllä 2021 työterveyspsykologin vastaanotolla henkisten…

  • Syyllisyys – tie vastuuseen

    Kolumni Koti-Kajaanissa 17.10.2018 Radio työmatkalla kertoi koulukiusaamisesta. Toimittaja puhui lakiuudistuksesta, jonka mukaan kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun. Jopa kurkussani alkoi kuristamaan pienen lapsen puolesta. Aikuiset ymmärtämättöminä ja kykenemättöminä kohdata lapsen pahaa oloa siirtävät tunteen toisaalle ja ratkaisee asian siirtämällä lapsen toiseen kouluun. Mitä jos lapsi syntyessään on tullut auttamaan meitä aikuisia? Mitä jos lapsen tehtävä…

  • Tuppisuu vai Ruuneberi?

    ”Puhuminen on hopeaa – vaikeneminen kultaa. Pieni tieto – iso ääni, Iso tieto – pieni ääni. Viisas tietää paljon, mutta puhuu vähän. Puhuu kuin Runeberg.” Näitä sananlaskuja kulttuurissamme riittää. Suomalainen avoimuuden ja puhumisen kulttuuri on ikivanhaa. Kuinka ihmeessä vuorovaikutusta voimme edes kehittää, kun puhumisen kulttuurimme on syvällä solumuistissa. Sananlaskujen myötä niistä on tullut uskomuksia. Ei…

  • Ilmiöjohtajuus

    Elämme mielenkiintoista aikaa johtajuuden näkökulmasta. Ei aikaakaan kun autoritäärinen johtaminen oli ainoa ja oikea tapa johtaa. Johtajuuden tulisi olla siellä missä on vastuu. Tässä vapautumisen aikana on mennyt puurot ja vellit pahan kerran sopan keitoksi ja vastuu on livahtanut välinpitämättömyyden ja kurittomuuden alle. Toisin sanoen tunteet ovat nousseet pintaan ja johtajuus on jäänyt tunnereaktioiden alle….

  • |

    Psykologisen vyöhyketerapian hoitokokemus

    “Elämässäni oli vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia -avioero, työttömyys, fyysinen sairaus. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tulin Johannan luokse hoitokäynnille. Jännitti, koska en tiennyt mitä tapahtuu. Alkukartoituksen jälkeen aloin Johannan avustuksella hiljalleen purkaa mennyttä elämääni ja löysin itsestäni kipeitä asioita, joita olin miettinyt, mutta en ollut osannut samalla tavalla aikaisemmin sanoittaa. Jo siinä hetkessä huomasin, että jokin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *