| | |

Työkyky syntyy tasapainosta

Työkyvyn ylläpitämisestä puhutaan usein fyysisen terveyden, liikunnan tai palautumisen näkökulmasta. Nämä ovatkin tärkeitä, mutta yhtä lailla työssä jaksamiseen vaikuttaa sisäinen tasapaino – eli se, miten tunnistamme ja käsittelemme omia tunteitamme suhteessa ulkoiseen maailmaan.

Miksi ulkoinen ja sisäinen tunne menevät sekaisin?

Jokainen meistä altistuu päivittäin valtavalle määrälle viestejä ja vaikutteita: uutisvirtoja, työpaikan ilmapiiriä, asiakkaiden tunnetiloja ja läheisten huolia. Ihmismieli on herkkä, ja siksi saatamme huomaamatta kantaa toisten ihmisten tunteita ja stressiä kuin ne olisivat omiamme.
Aloitamme jo lapsuudessa kantamaan huolta perheestämme, joita me vanhemmat emme tunnista. Sen lisäksi kannamme mukanamme iso- ja esivanhempiemme sekä vanhempiemme tunteita. Sen jälkeen siirrymme tottelemaan ulkopuolisten toiveita ja odotuksia ja tulkintamme ja uskomuksemme alkavat vähitellen ohjaamaan meitä.

Kun ulkoinen maailma ja sisäinen tunne menevät sekaisin, omat voimavaramme alkaa heikentyä. Usko itseen voi horjua. Oman elämänhallinta heikkenee ja itsensä johtamisen taidot heikkenevät. Meistä on tullut osa tuottavaa yhteiskuntaa, jota ohjaavat eri arvot kuin hyvinvointia tukevat arvot.

Tasapainon merkitys työkyvylle

Työkyky ei ole pelkkää fyysistä suorituskykyä, vaan kokonaisuus, jossa henkinen hyvinvointi on keskeisessä roolissa. Kun opimme erottamaan ulkoisen ja sisäisen kokemuksen toisistaan, saavutamme:

  • Selkeyttä päätöksentekoon – emme toimi pelkästään muiden odotusten tai tunnelmien ohjaamina.
  • Sisäistä rauhaa – pystymme palautumaan kuormittavista tilanteista nopeammin.
  • Jatkuvuutta jaksamiseen – oma tunne-elämämme ei elä koko ajan ulkoisen maailman aalloissa.

Harjoitus: Pysähdy ja tunnista

Seuraavan kerran, kun tunnet stressiä tai painetta, kokeile pysähtyä ja kysyä itseltäsi:

”Onko tämä tunne todella minun – vai olenko ottanut sen ympäristöstäni?”

Jo pelkkä tämän kysymyksen esittäminen voi vapauttaa ja palauttaa sinut takaisin omaan sisäiseen keskukseen.

Työkykyä vahvistetaan sisältä päin

Työelämä on harvoin täysin stressitöntä. Mutta jos opimme tunnistamaan ja vahvistamaan erottelukykyä ulkoisen ja sisäisen maailman välille, pystymme paremmin pitämään yllä omaa jaksamistamme. Tämä taito ei synny yhdessä yössä – mutta sitä voi harjoitella joka päivä.

Lopulta kyse on kyvystä olla yhteydessä itseensä, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Juuri tästä syntyy työkyky, joka kantaa pitkälle.


Ota askel kohti parempaa tasapainoa:
Aloita vaikka pienellä pysähtymisen hetkellä joka päivä. Huomaa, mikä tunne kuuluu sinulle ja mikä ei – se on ensimmäinen askel kohti kestävää työkykyä.

Muita artikkeleita

  • |

    Lama – kehittämisen aika

    Seuraatko median lukuja konkurssiaalloista? Luetko lehtiä, joissa uutiset toitottavat yritysten heikkenevää tilaa? Tiedetään jo, että huonot uutiset lisäävät sen myyntiä. Kuta enemmän seuraat median negatiivisia uutisia, sitä varmemmin turhaudut ja alat alitajuisesti luomaan negatiivisuutta omaan elämääsi ja ympäristöösi. Voisitko valita toisin? Yritykset, jotka hyödyntävät lama-ajan, kouluttavat henkilöstöä ja kehittävät prosessit kuntoon tulevaa nousua varten, ovat…

  • |

    Työuupumuksen 7 juurisyytä

    Toistuvat työuupumukset kertovat siitä, ettei juurisyitä ole tunnistettu ja tunnustettu, saati sitten otettu niistä opiksemme. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana työn kuormitus on lisääntynyt merkittävästi ja työuupumusta kantaa jo joka 10. työikäinen ja joka 4. työikäinen on riskiryhmässä sairastua siihen. (THL) Minua kiinnostaa juurisyyt ja niiden tutkiminen. Tunnistamalla ongelmien juurisyyt, voidaan ongelmia ratkaista. Opimme ongelmistamme ja…

  • Kosketuksen voima työpaikalla

    Tiedämme jo millainen muutosvoima kosketuksella on. Luontaishoitajana olen saanut nähdä miten  eheytyminen on mahdollista kivun ja kärsimyksen vapautuessa.  Lapsi kehittyäkseen tarvitsee kosketusta. Tiedämme senkin, millainen kosketus saa lapsen rikkoutumaan ja mikä tekee sen ehjäksi. Koskettajan rakkauden määrä lasta kohtaan määrittää osan siitä millainen minäkuva lapselle syntyy.  Tiedämme senkin, että voimme koskettaa sanoilla toisiamme. Onko viesti…

  • |

    Kuka minä olen?

    Kolme kysymystä, jotka ovat siivittäneet aikuisuuttani. Uteliaana ja elämännälkäisenä olen jatkanut kysymysten sarjaa, Mistä tulen ja Minne olen menossa? Ei siis ihme, että sain juuri sellaiset vanhempani joita tarvitsin. Jossain elämäni vaiheessa, olin vakuuttunut syntyneeni väärään perheeseen. Olin valmis vaihtamaan vanhempani toiseen. Ei se ollut silloin mahdollista, onneksi ei vielä tänäänkään. Sillä ihmissuhteet ja erityisesti…

  • |

    Työhyvinvointikoulutusta tytölle miesten maailmassa

    Tänä päivänä kuulen keskustelua naisten arvostamisesta työyhteisöissä. Ohessa oma kokemukseni 80-luvulta miesten maailmassa. Olin ensimmäisessä oikeassa työpaikassa ja innoissani siitä. Elettiin vuotta 1981, olin tuolloin 17-vuotias, joten minulla ei ollut vielä ajokorttia. Ensimmäinen työpäivä oli tutustumista toimistotehtäviin ja kirjoituskoneeseen. Onneksi meillä kotona oli kirjoituskone, jolla olin kirjoitellut omaksi ilokseni. Toisena työpäivänä sain tehtäväksi sain viedä…

  • |

    ”Kohtaloasi ei ole määritelty tuotantovaiheessa”

    Sanoo Vuoden nuori yrittäjä Taneli Ristimeri ja jatkaa ”Älä luovuta.” Monille meistä sanotaan jo lapsena, ettet voi kiivetä puuhun, koska olet liian pieni. Tai ”Et vielä osaa ajaa polkupyörää.” Näin alitajuntamme on ladattu erilaisia uskomuksia kyvyttömyydestä, riittämättömyydestä tai jopa kelpaamattomuudesta. Nämä alitajuntaamme varastoidut uskomukset nousevat aikuisina pintaan, silloin kun olemme epämukavuusalueella ja silloin kun pitäisi…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *