Kosketus – vuorovaikutuksen tunnekädenjälki

Me suomalaiset olemme tunnettuja koskemattomuudestamme. Sanan varsinaisessa merkityksessä, vierastamme toisen ihmisen koskettamista. Nykyinen ja tuleva sukupolvi on jo kehittyneempi tässä suhteessa. Sanonta pojasta polvi paranee, toimii tässäkin. Mikä kosketuksesta tekee sitten niin vaikean? Kosketuksessa tulemme lähelle toista, jolloin kohtaamme itsessämme toisen herättämän tunteen. Ja vähä kerralla tulemme näkyväksi itsellemme ja paljastumme. Näin siis tapahtuu, jos meillä on riittävästi rohkeutta olla läsnä ja avoin kosketukselle.

Meille suomalaisille on huomattavasti helpompaa sanoittaa tunteemme ja niin myös kosketuksenkin olemme sanoittaneet, useinmiten tietämättämme. Suollamme sanoja ymmärtämättä, että jokaiseen sanaan kätkeytyy jokin tunne, joka koskettaa toista ihmistä tai kuuljaa, jolle puhut. Näin siis ajattelemattomuuttamme, voimme loukata toista ihmistä. Toisaalta tarkkaan sanojemme valinnoilla voimme koskettaa toista ihmistä syvällisestikin ja erittäin myönteisillä tavoilla.

Voimme, tämän tiedostaen, valita sanat, joilla voimme rohkaista tai kenties kannustaa kanssakulkijaamme, työkaveria, ystävää tai ketä tahansa. Palkkioksi tulee yleensä kosketus joka tuntuu. Voimme itse kukin pohtia millaisen tunnekäden jäljemme olemme jälkeemme jättäneet, kuinka paljon olemme palkkioksi saanet ”hymynaamoja”. Sen voimme helposti mitata hymynaamojen avulla. Tiesithän, että hymy koskettaa ja sisältää eheyttävää energiaa, vaikket suutelisikaan.

Ehkäpä seuraavalla kerralla kun Sinulle tarjoutuu mahdollisuus tulla ja olla lähellä toista ihmistä, rohkenet olla avoin ja läsnä sille ainutlaatuiselle hetkelle, joka sisältää kaiken siihen hetkeen sisältyvän voiman sekä mahdollisuuden avautua itsellesi. Ja näin tunnekädenjälkesi tulee kokoajan rakkaudellisemmaksi ja hyväksyvämmäksi. Ihania kosketuksen hetkiä Sinulle.

Muita artikkeleita

  • |

    Työhyvinvointi ja tulokset syntyvät 5 tavoitteella – seuraa tulevia blogeja

    Työelämä ei ole enää entisensä. Osa työyhteisöstä toimii loistavasti ja innostus on käsinkosketeltavaa. Toinen työyhteisö puolestaan rämpii haasteiden parissa. Se mikä oli pienesti pielessä vielä kaksi vuotta sitten, saattaa näyttää siltä että työyhteisön tilanne on kärjistynyt jopa kahtiajakautunut. Johtaminen ja työyhteisötaidot ovat nyt arvoasteikolla korkealla. Miten kirkastaa tilannetta työpaikalla? Tee sopimus itsesi kanssa, että alat…

  • |

    Tunneperimä vaikuttaa arjessa ja työyhteisössä

    TUNNEPERIMÄ VAIKUTTAA ARJESSA JA TYÖYHTEISÖSSÄ Kaikki ymmärtävät tunneperimän, et vain useinkaan ole tullut ajatelleeksi sitä. Esimerkki sodan tunneperimästä on selkeä. Nuoret maata puolustavat sotilaamme lähtivät kohtaamaan tuntematonta rintamalle – sitä kutsuttiin tuolloin viholliseksi. Sotilaamme rintamalta palatessamme olivat tehneet päätöksiä kohdattuaan sodan kauhua ja väkivaltaa. Osalle tämä vihollinen = ankaruus näyttäytyi käytöksenä läheisiä kohtaan. Toinen puoli…

  • Syyllisyys – tie vastuuseen

    Kolumni Koti-Kajaanissa 17.10.2018 Radio työmatkalla kertoi koulukiusaamisesta. Toimittaja puhui lakiuudistuksesta, jonka mukaan kiusaaja voitaisiin siirtää toiseen kouluun. Jopa kurkussani alkoi kuristamaan pienen lapsen puolesta. Aikuiset ymmärtämättöminä ja kykenemättöminä kohdata lapsen pahaa oloa siirtävät tunteen toisaalle ja ratkaisee asian siirtämällä lapsen toiseen kouluun. Mitä jos lapsi syntyessään on tullut auttamaan meitä aikuisia? Mitä jos lapsen tehtävä…

  • |

    Someen eksynyt minäkuva

    Katselin tässä taannoin vanhoja valokuvia. Löysin sieltä aivan hellyttävän kuvan tyttäristäni. He olivat pukeutuneet pelleiksi – kasvonaamiota unohtamatta. Liikutuin kovasti näkemästäni. Kuva muistutti ajasta, jolloin olin erityisen onnellinen ja täynnä rakkautta lapsiani ja elämääni kohtaan. Kuin elokuvana silmissäni kelautui aika, jolloin lapset olivat pieniä. Millaista elämä olikaan silloin, pyykki- ja tiskivuorien aikaan – se oli…

  • |

    Lama – kehittämisen aika

    Seuraatko median lukuja konkurssiaalloista? Luetko lehtiä, joissa uutiset toitottavat yritysten heikkenevää tilaa? Tiedetään jo, että huonot uutiset lisäävät sen myyntiä. Kuta enemmän seuraat median negatiivisia uutisia, sitä varmemmin turhaudut ja alat alitajuisesti luomaan negatiivisuutta omaan elämääsi ja ympäristöösi. Voisitko valita toisin? Yritykset, jotka hyödyntävät lama-ajan, kouluttavat henkilöstöä ja kehittävät prosessit kuntoon tulevaa nousua varten, ovat…

  • | | |

    Tarvitaanko enää kehityskeskusteluita?

    Miten teidän organisaatiossa pidetään kehityskeskustelut? Unohtuiko kehityskeskustelut etätyöhön siirtymisen yhteydessä?Kiinnostaako enää ketään kehityskeskustelut? Unohtuiko lähijohtajan tavoitteet ja työhyvinvointi? Kehityskeskustelun merkitys on monimuotoinen ja tärkeä sekä työntekijälle että organisaatiolle. Se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja rakentavaan keskusteluun paitsi työntekijän myös lähijohtajan kehittymisestä, tavoitteista ja työhyvinvoinnista. Vahvistuisiko työnantajamielikuva? Kehityskeskustelu auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa työssä. Keskustelu…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *